Tein kaksi leipää. Toisen paistoin vähän myöhemmin, että koulusta tulevatkin saivat lämmintä leipää.
Toinen eilispäivän puuha oli yhden pyyhekankaan ompelu. Olin sen Kontista joskus ostanut. Se on samanlaista, kuin äitini 60-luvulla tekemien pyyhkeiden kangas. Tässä "uudessa" kankaassa oli vain reunan hulpio leveämpi. Arvoitukseksi jäi, onko tämäkin kangas silti niin vanhaa. Niitä oli silloin siellä Kontissa muutamia paloja myynnissä.
Päädyin tekemään palasta kolme tavallista pienempää pyyhettä. Jälkeenpäin on tietysti harmittanut, että olisi sittenkin pitänyt tehdä kaksi isompaa. Ja jos olisin tehnyt niin, olisin varmaan harmitellut, että kolme pientä olisi pitänyt tehdä... Niinhän se usein menee.
Koska äiti oli aikoinaan, neiti-ihmisenä vielä, nimikoinut pyyhkeensä, halusin minäkin
nimikirjaimeni tekeleisiini. Yhteen jo tein, muut kaksi vielä odottavat kirjaimia.
 |
| 60-luvun pyyhkeessä "SH" , äitini nimikirjaimet neitinä olleessaan. |
Ensin aioin piirtää jotkut hienot kirjaimet, mutta sitten ompelinkin tuosta vain kankaalle suoraan...
 |
| Rouvashenkilön nimikirjaimet: "TN" vuonna 2018 |
Äidin pyyheitä on jäljellä viisi. Yhdessä on jäljellä sydänkuvioidusta nauhasta tehty lenkki. Omiin tekemiini tein lenkin siten, että leikkasin vanhan lakanakankaan palasesta, hulpioreunasta, suikaleen ja sen käänteet ompelin punavalkoisella monipistosiksakilla.
Äiti käytti noita omia pyyhkeitään aikanaan leivinliinoinakin ja siinä tarkoituksessa ne minullakin välillä ovat olleet. Olen vähän vältellyt niiden muuta käyttöä, eikä se vaikeaa ole ollutkaan, sillä vain yhdessähän oli se lenkki tallella...:)
Nyt kaikki keittiöpyyhkeet ovat kylppärissä pyykkitelineillä; kuivina, mutta ryppyisinä. Eilen pyykkäsin kaikki.
Hienot puuhkeet! Ja maukkaan näköinen leipä..:)
VastaaPoistaTällä kertaa onnistui leipä:) Sitä ei aina tiedä, mitä minun leipomisista tulee.
PoistaSinähän olet nyt ollut aikaansaava! Itse en juuri mitään kunnollista ole nyt tehnyt. Kun mieskin on kotona, niin ei osaa oikein mitään aloittaa... kun on tottunut kaikessa rauhassa tekemään :) No vähän keittiön laatikoita siivosin eilen, kun mies oli päikkäreillä...
VastaaPoistaNo, siihenpä ne minun saavutukset loppuivatkin... Nyt pitäisi jotain ruoanlaittoa ruveta miettimään, mutta kun ei huvittaisi yhtään.
PoistaIhanannäköinen, herkullinen leipä!
VastaaPoistaJa hienot nimikirjaimet kirjailit pyyhkeisiin. Ajattele, miten paljon hienoa ja yksilöllistä käsityötä ennen tehtiin, kun kaikki lakanat, tyynyliinat ja pyyhkeet nimikoitiin.
:) Sitä kyllä ihastelee aina, kun näkee vanhoja kirjontoja. Se on tavallaan sääli, ettei nykyään nimikoida oikein mitään. Mutta aikaa aikaa kutakin, nykyään on niin paljon muuta, mihin pitää paneutua.
PoistaMukavia ja kotoisia puuhia. :)
VastaaPoistaVaihteeksi tämmöistäkin hommaa, vaikka ei leipominen ole lainkaan lempipuuhaani:)
PoistaEttä on hyvännäköistä tuo leipä♥ ja pyyhkeet on hienoja, kauniit kirjailut! Mukavaa alkanutta viikkoa♥
VastaaPoistaMukavaa viikkoa sinnekin:) Leivät hupeni yllättävän äkkiä. Tänään yksi illalla kyseli, että missä leipä on? Syötyhän se jo oli.
PoistaHienoa kun löytyy Kontista hyvännäköistä kangasta.
VastaaPoistaMullakin on vielä äidin vanhoja pellavapyyhkeitä. Luulen että voi olla ite kudottuja. Miten lie silloin ollut aikaa nimikoida. Voi olla että kapioita nimikoitiin nuorena.
Vanhat (astia)pyyhkeet ovat tosi isoja. Jonkun laitoin joskus puoliksi kun näyttivät niin suurilta.
Ah ihanaa tuollanen lämmin leipä!
Tuokin kangas oli oikein tukevaa, verrattuna moniin nykyaikaisiin pyyhkeisiin. Tulipa tuosta sun kommentista mieleeni, että meillähän onkin tuolla varastossa myös joku sellainen pyyhe, joka on varmaankin itse kudottua kangasta. Varmaan se oli nuorten tyttöjen hommaa, että piti nimikoida valmiiksi niitä kapioita. Äitikin omansa oli neitinä nimikoinut. Joku yksittäinen taisi olla, joka oli sitten myöhemmin tehty. Leipä katosi suihin yllättävänkin nopeasti:)
PoistaHieno leipä.😊 Meillä oli samanlaiset pyyhkeet. Äiti oli hankkinut kankaan joskus 50-luvulla, koska niissä oli LW. 60 olis ollu jo LS.
VastaaPoistaTuo pyyhekangas on varmaan ollut hyvin suosittua siihen aikaan:) Itse asiassa voihan olla, että äitikin oli jo 50-luvun puolella nuo omansa tehnyt.
PoistaHerkullisen näköinen leipä.
VastaaPoistaOlet vissiin todellinen kotihengetär, leivot ja omepelet.
Päinvastoin, en tunnista itsessäni lainkaan kotihengetärtä:) En tykkää leipomisesta lainkaan ja harvoin teen sitä. Sattui nyt vähän toimeliaampi päivä väliin... Ompelujutut on mieluisampia minulle.
PoistaJotain tuttua tuossa kankaassa. Meillä oli kotona samantapaista vihreää. Melkein tunnen leivän tuoksun. Koululaisilla oli varmasti kiva tulla kotiin, kun tuore leipä oli odottamassa.
VastaaPoistaTuopa olikin mukava tieto, että kangasta on ollut vihreänäkin:) Lämmin leipä parasta onkin. Mutta muuten näistä leivistä, se eka oli parempi. Siitä toisesta tuli isompi ympärysmitoilta, mutta latuskaisempi. Se taas johtui siitä, kun venytin sitä uuniin laittamista ja painelin välillä liian kohonnutta leipää. Olisi pitänyt tietysti ihan kokonaan se uudestaan leipoa ja kohottaa. Mutta maistuihan se vähän latuskaisempikin.
Poista