Kaikki kakkuvuoat käytössä

Täällä tuoksuu  kakulle, mikä ei ole ihan tavallista meillä. Olen jo ottanut kaksi kakkua uunista ja yksi on paistumassa. Saa nähdä mitä siitäkin tulee. Ensimmäinen oli kakkupohja, jossa ei pitäisi mitään yllätyksiä olla, vaikka vähän korkeampi sekin olisi voinut olla.

Toinen oli kookoskakun uusintayritys ja nyt kakku näyttää hyvältä, irtosi vuoastakin runsaan rasvauksen ja korppujauhotuksen jälkeen hyvin. Sitä en kyllä vielä tiedä, millainen se muuten on... Tällä kertaa laitoin vähemmän kookoshiutaleita, kuin edelliskerralla. Onko edes kypsän oloinen. Pohjasta kyllä meni jo vähän mustaksikin, mutta se ei suuresti haittaa, koska sellaiset on helppo leikata pois siitä.

Kolmas kakku on suurin arvoitus. Rupesin haluamaan englantilaista hedelmäkakkua, kun näin keittokirjassa sen kuvan ja olisiko se edellinen kookoskakkukin jotenkin sen tuonut mieleeni. Minulla oli nokkani edessä tänään kolmesta keittokirjasta ohjeita siihen tutkittavana. Yksi ei ollut englantilaisen hedelmäkakun nimellä, mutta oli samantyylinen kuitenkin. Sillä sitten tein, mutta vähän sävelsin sitäkin ohjetta. Taikina oli aika tönkköä.

Ja syy miksi niitä kakkuja nyt niin on innostuttu leipomaan, on isännän huominen synttäripäivä:)
Onneksi oli nyt viitsimystä tähän hommaan. On sellaisiakin päiviä, ettei minkäänlaiseen kakkujen tekoon ole vähäistäkään intoa.

---
Kolmas kakkukin tuli uunista ulos ja ihan kelvolliselta näyttää.

Ja tuleva päivänsankari halusi sitten jotain maistiaisia... jota minäkään en vastustanut. Ja niinpä leikattiin kookoskakusta palaset meille kaikille. Ja nyt oli kakku hyvä, ei mitään toivomisen varaa, (paitsi ne palaneet kohdat tietysti:)  Nyt minun pitäneekin piilottaa se kakku. On nimittäin uhkana, että se hupenee jonkin verran yön aikana, kun isäntä aikoo katsoa kiekkoa...