perjantai 21. joulukuuta 2018

Hämmentävää

Yritämme tavoittaa joulun tunnelmaa, mutta moni asia saattaa hämmentää sen odotuksen, niin ettei odotuksemme näytä täyttyvän. Todellinen joulu on silti.

Maria ja Joosef olivat saaneet kuulla suuria tulossa olevasta lapsesta. Heillä lienee myös ollut omanlaisensa mielikuvat kaikesta tulevasta. Hämmentävästi asiat näyttivät kuitenkin menevän aivan hulluun suuntaan; piti viime hetkillä ennen lapsen syntymää lähteä veroasioissa kaukaiseen kaupunkiin. Sen he osasivat ehkä ottaa lukuun, sillä ennustettuhan se paikka oli. Tapahtui muutakin; sukulaisissa ja tuttavissa ei ollutkaan majoitustilaa täpötäydessä kaupungissa. Eikä sitä näyttänyt löytyvän muualtakaan asiallisesta paikasta. Lapsi ilmoitti tulostaan ja hän ei syntynyt sellaisissa oloissa, kuin tulevan kuninkaan olisi luullut syntyvän. Se oli varmaan suuri hämmennyksen aiheuttaja. Huolta ja hätää heillä varmaan oli siinä tilanteessa yllinkyllin. Ehkä tuli epäilevät ajatuksetkin, oliko tässä mitään? Olivatko he ymmärtäneet kaiken jotenkin väärin? Kenties he olivat pettyneet kaiken koruttomuuteen.

Ei ole sanottua, että tunteet sen kaiken keskellä olisivat olleet linjassa sen kanssa, miten isosta asiasta siinä oli kyse, ja mitä kuitenkin tapahtui. Kukaties se ilo ei ollutkaan niin pinnassa, kuin olisi toivottu. Voi olla, että sen sijaan pelko ja ilo löivät kättä toisilleen niinä päivinä, kun lapsi, tuo odotettu ja luvattu, syntyi...

Mutta Jumalalla oli  varattuna heille kuitenkin jotain erityistä. Lapsen synnyttyä tuli vieraita. Vaatimaton paimenten ryhmä tuli, mutta heillä oli mukanaan jotain ihmeellistä: kertomus enkelin sanomasta ja hänen kehotuksestaan tulla katsomaan tätä vastasyntynyttä, tätä Kuningasta, tätä Vapahtajaa. Se kaikki kuultu rohkaisi. Ja myöhemmin tulivat tietäjätkin, idän viisaat,  ennenkuin alkoi pakomatka Egyptiin.

Meilläkin voi olla omat hämmennyksen aiheemme, kenties isotkin. Mutta Jumalan lupausta ei mikään hämmentävä voi tehdä tyhjäksi: Vapahtaja syntyi meille. Se on suuri ilon aihe, vaikka tunteet eivät pysyisi perässä. Usko Häneen ei olekaan ensisijaisesti tunnetta. Saimme lahjan, jonka arvo on meille käsittämätön. Hän, Jumala itse, tuli, niin alhaiselle kuin ylhäisellekin, jokaiselle meistä.






4 kommenttia:

  1. Siunausta jouluusi, Metsäntyttö! <3

    VastaaPoista
  2. Onneksi Jeesus tuli tähän maailmaan! Lainasin juuri eilen kirjastosta Jeesus-kirjan, siitä blogissani jotain...ehkä myöhemmin lisää... Mukavaa päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samoin sinulle Sesse! Minäkin rupesin lukemaan kotoa löytynyttä, joskus syksyllä jostain kirpparilta laahaamani kirjaa "Kruunu ja risti". Se on romaani ja alkoi joulun tapahtumista.

      Poista