Taivas laskeutuu keskeneräisyyteen

"Kunnia olkoon Jumalalle"

Niin se teki silloinkin, kun enkelit tulivat laulamaan kunniaa Jumalalle seimeen nukkumaan laitetun tähden.

Sellaista se meidän elämäkin usein on, monin  tavoin vajaata, jolloin kiitos ja kunnian osoittaminen kuivuu huulille tai hämärtyy jonnekin pilvien taa. Mutta Jumala pysyy silti. 

Minun piti piirtää ihan toisenlainen/toisenlaisia kuvia. Mutta tähän päädyin. Ajattelin kai tämän helpommin saavani tehtyä. Mutta päätinkin jättää sen tuollaiseksi, keskeneräiseksi, koska olisin luultavasti paranteluyrityksilläni tärvellyt sen kokonaan. Kerran se jo roikkui valumassa hanan päällä, kun olin siitä liikoja värejä "pessyt". 

---

Minulla on kai joku piirtelyvaihe nyt menossa, kun olen taas päässyt väreihin käsiksi...

Ja vielä tämä; jotain samaa keskeneräisyyden ja jumalallisen kohtaamista:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2021/09/siihen-tuli-jeesus-mukaan.html

Nainen sinisessä neuletakissa...

... syyskävelyllä kaikkea värikästä ihailee.  

Aamun ikkunanäkymästä

---

Tästä taas näkee, mitä toiseen blogiini kirjoitin; kuinka Jumala erään kerran lähetti yhden ihmisen asialle:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2021/09/kun-jumala-yhdisti-ne-rukoilijat.html

Iltasavut

 

Paistoimne tänä iltana nuotiolla makkaraa. Näkymä oli kaunis, kun illan aurinko antoi säteitään ja nuotion savu kietoutui siihen.

Kiva kun saatiin taas tuollainen nuotiohetki pidettyä, vaikka muuten on ollut aikamoista hiljaiseloa; eli ei oikein saada aikaiseksi asioita joita tarvitsisi.

Eilen rengasliikkeessä

Meillä on ollut tänä kesärengaskautena tavallista enemmän auto/rengasongelmia. Eilinen käyntikin poiki vielä lisäkäynnin ensi viikolle. Mutta siellä pihalla oli eilen mielenkiintoistakin seurattavaa, kun pihaan tuotiin renkaita. Autosta tuli niinkin valtavan kokoinen rengas, että miestä sen takaa vain vähän pilkotti. Sen jälkeen tavan traktorin renkaat näytti vähän pienehköiltä. Ja auton renkaat ihan lasten leluilta. En ihan saanut kuvaan sitä tuntua, jota halusin, mutta tulipahan piirrettyä se arkinen käynti edes jotenkin.

Avaa kaihtimet...

Nousin tänä aamuna jonkin verran ankein mielin, siitäkin huolimatta, että kirkas aurinkokin näkyi pilkistelevän kaihtimien välistä. Yleensä avaan heti ne kaihtimet täysin auki, mutta nyt oli mieleni niin nyreä, etten edes sitä halunnut heti tehdä. Silti kaipasin nimenomaan auringon kirkkautta. Mieleeni tuli tuo kehotus: Avaa kaihtimet...

Jonkin ajan päästä niin teinkin. Mutta ihan yhtä paljon, ellen enemmänkin, kaipasin Jumalan valoa, sitä uutta voimaa antavaa virkistystä. Mutta ottaessani Raamatun käteeni, en jaksanut ruveta siitä mitään lukemaan, etsimään sanoja, jotka kertoisivat juuri valosta. Hartauskirjatkin ovat vielä jossain hukassa.

Mutta olen laittanut kännykkääni yhden kuvakkeen alle otsikolla: päivän sana, muutamia paikkoja, joista voi helposti käydä jotain lukemassa. Esittelen tässä nyt tällä kertaa sen, josta tänä aamuna löysin niitä kaipaamiani valosta kertovia sanoja. Kyseessä on Helsingin ortodoksisen seurakunnan päivän sana -sivu. Siellä tarjoillaan aina päivittäin muutamia kohtia Raamatusta luettavaksi. Niitä oli tänä aamuna muistaakseni viisi luettavaa kohtaa. Siellä on sellainenkin mahdollisuus, että jos mieluummin tykkää kuunnella jakeet, niin luettavan kohdan  otsikkoa klikatessa saa esiin uuden sivun,  jossa on kuuntelumahdollisuus. Se sivu on Suomen ortodoksisen kirkon.

Tästä pääset tutustumaan, näkee kaikki viisi tämän päivän tekstiä:

https://www.hos.fi/paivan-sana/

Ja tästä pääsee suoraan siihen tekstiin: 2. Kor. 4:6-15, joka minulle tänä aamuna kertoi valosta, ja jossa sen voi halutessaan kuunnellakin. 

https://ort.fi/evankeliumi/2-kor162

"Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme..." 2. Kor. 4:6

Ehkä se lukeminen oli minulle tänä aamuna eräänlainen "kaihtimien avaaminen". ☀️

Juttuvinkki

Pastori Mika Tuovisen  vuonna 2019 kirjoittama juttu siitä, mikä  merkitys on sillä, että Jeesus nousi todella  kuolleista:

https://mikatuovinen.net/jeesus-elaa/

Pastori Mika Tuovinen on ollut aiemmin Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja ja  toimii nyt Mission Europen toiminnanjohtajana. 

Jeesuksessa taivas tuli meitä lähemmäksi, kuin nuo alhaalla riippuvat pilvet!

Tämänaamullinen

 

Juuri valmiiksi saatu. Minulle on ollut suurta iloa keittiön suurennetuista ikkunoista! Niistä näkee pikkumökinkin vaivatta🙂

Eräelämää: Onko karhuja näkynyt?

Tänä aamuna neljä laukausta ja koirien haukuntaa. Viime viikolla minut pysäytti aamukävelylläni viereen pysähtynyt auto. Siinä oli eräs minulle tuntematon  metsästäjä, joka kysyi: "Onko karhuja näkynyt?" Vastasin että; "Ei ole. Enkä haluaisi nähdäkään." Siis tarkoitin että nyt. Onhan täällä nähtykin joskus. Mutta hänkin tarkoitti, että nyt. Nyt on karhunmetsästysaika, ja jahtiin hänkin oli juuri menossa. Kaksi karhua oli kuulemma ammuttu ja neljä oli tässä lähistöllä vielä. Sain taas kuulla sitä, josta meille aiemminkin on kerrottu, että näillä nurkilla niitä on, tuossa viereisessä rotkossakin niitä kulkee. Ja juuri viime viikolla isäntä kävi tyttöjen kanssa rotkon pohjalla, ja siellä näkyi jälkiä, mm. jätöksiä, joista näki pihlajanmarjoja syödyn. Ja se heidän käyntinsä oli siellä muutama päivä ennen sitä metsästäjän kanssa käymääni keskustelua. Emmehän me olleet edes muistaneet, että karhunmetsästysaika juuri nyt olisi meneillään. Mutta tavallista enemmän olikin autotrafiikkia tuossa lähistöllä sinä karhunmetsästysaamuna. Metsästäjää ennen oli mennyt yksi auto, metsästäjän mentyä vielä neljä autoa meni.

Mitähän lie nyt tänään metsästetty?  Oliko karhujahtia, vai jotain muuta. Jos se oli karhujahtia, niin ei ainakaan heti kellistynyt, koska useampi laukaus tarvittiin. Oli vähän inhottava tulla aamukävelyltä takaisin, kun mieleen tuli, että jos tuolta rotkon suunnasta vaikka karhu tulee tielle. Lisäsin kävelyvauhtia, vaikka lähellä kotia jo olinkin. Silloin kun se metsästäjä minulle näitä meneillään olevia metsästyskuvioita selvitti, tuli ihan mieleen ne kesällä Joensuussa remppaevakossa katsellut erilaiset eräelämästä kertovat sarjat... Tajusi, että jotain samaa täälläkin on. Tähän on vain tottunut, ettei sitä niin sellaisena ole ajatellut. Mutta aina välillä tulee näitä muistutuksia.

Alla linkki tämän blogin karhujuttuihin, joista yhdestä on tuo alla oleva kuvakin, sekä muita kuvia.

https://vaaranlaella.blogspot.com/search/label/karh

Ja tässä ilvesjuttu kuvineen:

https://vaaranlaella.blogspot.com/search/label/Ilves

. 

Elämän puolesta -marssi

 Bongasin tämän Seurakuntalainen -sivustolta:

https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/helsingissa-marssitaan-elaman-puolesta-ensimmaista-kertaa/

Iloa valosta

Meillähän suurennettiin remontissa paria keittiön ikkunaa, ja se muutos on ollut erityisen mieluinen. Olen saanut uuden lempipaikan aamuisin.  Istun aurinkoisina aamuina keittiössä mielelläni siinä kohtaa, jossa istuen voin ihailla aamun aurinkoa metsän puiden välissä. Tänä aamuna ihailin sitä niin paljon, että otin esiin värit ja paperia. Kun työ oli "valmis", siirsin sen pois sylistäni. Mutta siihenkin, mihin kuvan laskin, tuli ne samat auringonsäteet.

Mieleeni tuli myös joku sentapainen kohta Raamatusta, että "minun valossani te näette valon". Jeesus sanoi olevansa maailman valo. 

---

Alla olevasta linkistä näkee toisen blogini valosta kertovia juttuja. Nuo yllämainitut Raamatun valosta kertovat kohdat tulivat niissä esiin.

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/search?q=Valo 

Vau! Mikä kampanja!

Bongasin eilen Seurakuntalainen -sivustolta uutisen Turun seudulla meneillään olevasta kampanjasta, (joka valitettavasti jo kohta päättyykin käsittääkseni), jossa Jeesuksen toivoa ja  rohkaisua tuovat sanat näkyvät katukuvassa mainosten tavoin. Mieluummin niitä katselisi kuin esim. lehtien ainaista ikävien asioiden vyörytystä. Ollapa joka kaupungissa ja kylässä tuollainen kampanja!

https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/jeesuksen-sanat-nakyvat-katukuvassa-ja-tuovat-toivoa-turussa/

https://www.merkitys.info/

Runo: "Sielun hyvä vieras"

Hän astuu mielellään sisään köyhään kotiin

Siellä jossa häntä ei kehdattaisi laskea sisään

Eihän talossa ole mitään tarjottavaakaan

Mutta tämä vieras astuu sisään

Tarjottavatkin on mukanaan

Kaapit täyttää hyvyyksillään

Pöydän raivaa

Oikean juhlapöydän kattaa

Ilon ja juhlamielen antaa

Mitä Hänen käynnistään jää?

Tuntu siitä

ettei olla yksin

Nyt on ystävä.

---

Tämä runontapainen syntyi vastapainona sielun kurjille vieraille, joita ovat kaikki ne ikävät ajatukset, jotka muka heti vaatisivat huomiota. Mutta parempi olisi päästää ensin se sielun hyvä vieras sisään! En tiedä mistä olen mieleeni saanut nuo sanat "sielun hyvä vieras", ehkä jostain kirjasta ovat. Sanat sielun hyvästä vieraasta tulivat mieleeni jo eilen vastapainoksi.

---

Etsinkin sen, mistä ne ovat. Sanat ovat vanhasta rukouksesta, joka oli otsikoitu nimellä: Tule Pyhä Henki. Linkistä näkee muutamia vanhoja kirkon rukouksia, ja mainitsemani rukous oli lyhyen listan alimmaisena. Jos et muuta jaksa niistä lukea, niin lue se viimeinen, "Tule Pyhä Henki".  Siinä on lohdulliset sanat!

https://evl.fi/verkkokirkko/rukous/kirkon-vanhoja-rukouksia

Isännän Ilomantsista 80-luvulla ostama penkki

Tämä penkki on katsottava talon alkuperäiseksi huonekaluksi, sillä isäntä on sen tänne ostanut Ilomantsista 80-luvulla. 

Tämä on meillä ollut ruokapöydän yhdellä sivulla istuimena. Kesän se oli yhtenä istuimena mökissä, joka teki työmaakopin virkaa. Nyt penkki on taas keittiössä. Odottelee tosin vielä ruokapöytää kaverikseen, ja muita tuoleja myös. 

---

Tällaisia ajatuksia penkillä istuessa tuli mieleen parisen päivää sitten:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2021/08/penkilla-kuin-odotustilassa.html

Takapihan kaunistuksia

 

Kirjavinkki päivän sanasta noukittuna

"Jeesus sanoi hänelle: "Mitä itket, nainen? Ketä sinä etsit?" Maria luuli Jeesusta puutarhuriksi ja sanoi: "Herra, jos sinä olet vienyt hänet täältä, niin sano, minne olet hänet pannut. Minä haen hänet pois." 

Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Maria." Maria kääntyi ja sanoi: "Rabbuuni!" - se on hebreaa ja merkitsee: opettajani." Joh. 20:15-16 KR-92

Tästä jakeesta oli Sro:n tämän päivän sanassa, (joka teksti  on päivittäin Juha Vähäsarjan kirjasta: Joka päivä lapsen lailla) siitä, että Maria meni haudalle kuollutta etsimään - ja löysi sieltä elävän Jeesuksen. Tekstissä oli myös lyhyt maininta Mika Waltarin kirjasta Muukalaislegioona* (runokirja); sentapainen ajatus, että Jeesus rakastaa meidän väsyneitä sydämiämme❤️

---

*Mainittu  vanha runokirja näkyy olevan käytetyksi kirjaksi harvinaisen kallis. Mutta onneksi on kirjastot! Itse ajattelin tavoitella kirjastosta tuota lukeakseni.

---

 https://sro.fi/paivan-sana 

Tämänaamullista

Kun kerran kotona taas ollaan, niin kävelläänkin entisissä maisemissa - niistä samoissa, joissa yli kaksikymmentä vuotta on oltu. Täällä on kovin karua niihin reheviin tienpielikasvustoihin verrattuna, joita kolmen kuukauden ajan sai Joensuussa ollessa,  ja siellä kävellessä, ihailla. Siellä oli jännä seurata, kun yksi sortti kuihtui, tai leikattiin tienpielestä, niin uutta rehevää oli silti jatkuvasti. Ei tarvinnut silmänruokaa etsiskellä. Täällä pitää huomata pienet kivat jutut ja vivahteet.

Mukavaa torstaita!

Ps. Meillä on nyt juuri sähkömies. Ja jääkaappi ja pesukone on tulossa tänään🙂

Ja vielä tämä, minulle tullut ajatus, kun tätä tämän blogin juttua tein - ja jonka ajatuksen toiseen blogiin laitoin:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2021/08/yksittain-huomattavia.html

Löytyi kaupan pihasta...

Oltiin menossa takaisin autolle, kun huomasin tuon. Otin sen mukaani kotona sitä kuvatakseni. Sillä on niin kauniit  siivet ja yllättävän värikäs on muutoin. Jota kauneutta en tosin saanut haluamallani tavalla esiin kuvissa. Ja sitten kova tuuli heitti kuvattavan jonnekin, niin etten sitä enää löytänyt. 

Takaisin kotona

Nyt olen nukkunut kotona  4 yötä. Allaolevan kirjoitin ensimmäisen kotona nukkumani yön jälkeen.

---

Nyt sitten minulla ensimmäinen yö kolmeen kuukauteen, joka on nukuttu kotona. Nuorimmat tyttäret olivat talossa yötä jo yhtä yötä aiemmin. Kotoa käsin on kuitenkin helpompi kouluun lähteä. Aika yksinkertaiset olot on, kun mitään huonekaluja ei vielä ole tuotu. Mutta tarpeelliset vaatelaatikot on, suihkussa voi käydä, vessa toimii ja pyykkikonetta voi käyttää. Keittiössä ei toimi vielä hella ja muutenkin sähkötöitä ym. hommia talossa on. Ruokapuoli siis yhä pihamökissä remppatyyliin.

Keittiö oli ennen pimeä luola. Nyt on valoisaa!

Kuva yksinäisestä patjasta autiossa olohuoneessa toi mieleen jonkin jumppasalin.

"Sisustus" olkkarissa kokonaisuudessaan on nyt sitä, että tuohon lisää vielä patja, muutama vaatelaatikko ja pussukka.

---

Nyt on muutama pussukka ja laatikko tullut lisää olohuoneen lattialle. Keittiöön on tuotu penkki ja yksi pikkuruinen pöytä. Jääkaappi tulee kuulemma torstaina. Toivottavasti silloin on jo kaikki pistorasiatkin toiminnassa. Nyt ei vielä keittiössä toimi yksikään. Kahvia on voitu keittää käyttäen sitä yhtä toisaalla toimivaa pistorasiaa, joka pesukoneen pistorasian lisäksi toimii. Onneksi lattialämmitys sentään toimii kylppärissä, kun vielä melko tyhjä talo on yllättävän kylmä muuten.

Kun yksi ratas pyörähti

Luin tämän aamun päivän sanan Tv7:n sivulta. Siinä oli mm. siitä, mitä tapahtui, kun yksi Jumalan ratas pyörähti...

https://www.tv7.fi/daily_word/14-8-2020/

Sen voi lukea, tai kuunnella, jos enemmän siitä tavasta pitää.