Avaa kaihtimet...

Nousin tänä aamuna jonkin verran ankein mielin, siitäkin huolimatta, että kirkas aurinkokin näkyi pilkistelevän kaihtimien välistä. Yleensä avaan heti ne kaihtimet täysin auki, mutta nyt oli mieleni niin nyreä, etten edes sitä halunnut heti tehdä. Silti kaipasin nimenomaan auringon kirkkautta. Mieleeni tuli tuo kehotus: Avaa kaihtimet...

Jonkin ajan päästä niin teinkin. Mutta ihan yhtä paljon, ellen enemmänkin, kaipasin Jumalan valoa, sitä uutta voimaa antavaa virkistystä. Mutta ottaessani Raamatun käteeni, en jaksanut ruveta siitä mitään lukemaan, etsimään sanoja, jotka kertoisivat juuri valosta. Hartauskirjatkin ovat vielä jossain hukassa.

Mutta olen laittanut kännykkääni yhden kuvakkeen alle otsikolla: päivän sana, muutamia paikkoja, joista voi helposti käydä jotain lukemassa. Esittelen tässä nyt tällä kertaa sen, josta tänä aamuna löysin niitä kaipaamiani valosta kertovia sanoja. Kyseessä on Helsingin ortodoksisen seurakunnan päivän sana -sivu. Siellä tarjoillaan aina päivittäin muutamia kohtia Raamatusta luettavaksi. Niitä oli tänä aamuna muistaakseni viisi luettavaa kohtaa. Siellä on sellainenkin mahdollisuus, että jos mieluummin tykkää kuunnella jakeet, niin luettavan kohdan  otsikkoa klikatessa saa esiin uuden sivun,  jossa on kuuntelumahdollisuus. Se sivu on Suomen ortodoksisen kirkon.

Tästä pääset tutustumaan, näkee kaikki viisi tämän päivän tekstiä:

https://www.hos.fi/paivan-sana/

Ja tästä pääsee suoraan siihen tekstiin: 2. Kor. 4:6-15, joka minulle tänä aamuna kertoi valosta, ja jossa sen voi halutessaan kuunnellakin. 

https://ort.fi/evankeliumi/2-kor162

"Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme..." 2. Kor. 4:6

Ehkä se lukeminen oli minulle tänä aamuna eräänlainen "kaihtimien avaaminen". ☀️