Sairas poika ja "Armohuone"

Jotenkin minua sykähdytti tänä aamuna lukemani teksti; sairaat saivat parantua ja paikka, jossa sairaat oleilivat, olikin Armohuoneeksi nimitetty:)

" Sairas poika. 

Niiden kahden päivän kuluttua Jeesus lähti sieltä Galileaan. Hän itse todisti, ettei profeettaa pidetä arvossa kotiseudullaan. Kun Jeesus tuli Galileaan, sen asukkaat ottivat hänet vastaan, koska olivat nähneet kaiken, mitä hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlan aikana. Hekin olivat näet olleet juhlilla. Jeesus meni jälleen Galilean Kaanaan, missä oli muuttanut veden viiniksi. Kapernaumissa oli eräs kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti. Kun hän kuuli Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan, hän meni tämän luo ja pyysi häntä tulemaan ja parantamaan hänen poikansa, joka oli kuolemaisillaan.

Jeesus sanoi hänelle: 'Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, te ette usko.' Kuninkaan virkamies pyysi: 'Herra tule, ennenkuin lapseni kuolee.' Jeesus sanoi hänelle: 'Mene, poikasi elää.' Mies uskoi tämän Jeesuksen sanan ja meni. Hänen ollessaan paluumatkalla hänen palvelijansa tulivat häntä vastaan ja sanoivat hänen poikansa elävän. Hän tiedusteli heiltä, millä hetkellä poika oli alkanut toipua. He sanoivat: 'Eilen seitsemännellä tunnilla kuume lähti hänestä.' Isä ymmärsi, että se oli tapahtunut aikana, jolloin Jeesus oli sanonut hänelle: 'Sinun poikasi elää.' Hän uskoi, hän ja hänen perhekuntansa. Tämä oli toinen tunnusteko, jonka Jeesus teki tultuaan Juudeasta Galileaan.

Sairas Betesdan lammikolla

Sen jälkeen oli eräs juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin. Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi hebreankielellä on Betesda*, ja sen reunalla on viisi pylväikköä. Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja näivetystautisia. (Nämä odottivat, että vesi alkaisi liikkua. Aika ajoin näet Herran enkeli laskeutui lammikkoon ja kuohutti veden. Veden kuohuessa siihen ensimmäisenä astuva tuli terveeksi, sairastipa hän mitä tautia tahansa.)*

Siellä oli mies, joka oli sairastanut 38 vuotta. Kun Jeesus näki hänen makaavan siinä ja tiesi hänen jo kauan aikaa sairastaneen, hän kysyi mieheltä: 'Tahdotko tulla terveeksi?' Sairas vastasi: 'Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut lammikkoon, kun vesi on kuohutettu. Kun olen menossa, joku toinen ehtii ennen minua.' Jeesus sanoi hänelle: 'Nouse, ota vuoteesi ja kävele.' Mies tuli heti terveeksi, otti vuoteensa ja käveli. Mutta se päivä oli sapatti."  Joh. 4: 43-5:9

---

*5:2: Betesda =  "Armohuone"

  5:3,4: Osassa käsikirjoituksista ovat hakasulkeissa olevat sanat. 

Teksti: Jumalan kansan Pyhä Raamattu (joka perustuu Kirkolliskokouksen vuosina -33/-38  käyttöön ottamaan suomennokseen**, käännös ja kieli korjattuna.)

**Tästä näet halutessasi tekstin siinä muodossa: Joh. 4:43-54   Joh. 5:1-9

Hyvää perjantaita!

Ompelukaavoja Fidalta

Ostin joskus elokuun alkupuolella Joensuun Fidasta parit hameen kaavat. Näitä hameenkaavoja toivon voivani hyödyntää joskus, kun tulee haave tehdä itselle hame - ja on sopivaa kangasta. Siellä olisi ollut vanhoja kaavoja paljonkin, mutta yritin pitäytyä vain niissä, joita voisin käyttääkin. Tosin vähän vaikeaa se pitäytyminen oli... Olisi nimittäin kiva kerätä näitä, mutta se tila, se tila... Hinnasta ei nyt ole kiinni, kun näiden hinta oli vain tuo 0,50 e/kpl!

Ja onhan noita ompelukaavoja vähitellen kertynyt jo pieni muovilaatikollinen, mutta varastossa on nytkin sekin laatikko.

Vanhat tavarat - "kalkkeeripaperi"

Katselin aiemmin otettuja kuvia. Sielläpä  olivat nämäkin kuvat, jotka olin jo vuosi sitten ottanut vanhasta "kalkkeeripaperi"laatikosta, joka meillä on. Taitaaa olla appeni ollut tämä. Kaikkein nuorimmat eivät ole moiseen touhuun tutustuneet, joten tässä vähän selvitystä mitä sillä tehdään:Wikipedia/Hiilipaperi.  Eli sehän oli sellainen jäljennöspaperi. Yleensä konekirjoituksessa käytettävä, mutta saattaisihan tuolla vaikka nykyäänkin jonkun kuvan jäljentää, kun kynällä mallikuvan ääriviivoja pitkin vetelisi ja sen paperin alla olisi tuollainen "kalkeeripaperi" musta puoli alaspäin, niin sen alla olevaan paperiinhan se kuva piirtyisi.  Tai jos käsin kirjeen kirjoittaisi, niin kirjepaperin alle tuollainen hiilipaperi ja toinen kirjepaperi, niin tulisi kirjeestä kopio samantien ilman konetta. Mutta kannattaisi olla virheetön kirjoittaessaan... koska kaikki painalluksetkin näkyisivät siinä kopiossa.

Ja siitä se laatikko sisältönsä paljastaa...

Kun tuollaista hiilipaperia käyttää, niin tuohon mustaan jää kirjoitus tai kuva näkyviin, mitä sillä on tullut tehtyä. Silti tuollaisen voi käyttää useampaan kertaankin. Tässä kuvan laatikossa näitä on vielä joitakin papereita käyttämättömänä.

Tuo loota on nyt jossain varastossa kaiketi. Jos se olisi ollut tässä ihan käsillä, olisin voinut kokeeksi sillä jonkun pienen jutun jäljentää. Ehkä sitten joskus toiste.

Vaatepiirustuksia

Meni puolisen vuotta, etten yhtään vaatekuvaa piirtänyt. Näitä edeltävä oli se kaarnanpalasta ideansa saanut tanssiaismekko. Mutta elokuussa syntyi taas jotain.

Tuossa yllä kuvan alla lukee: "Mistä idea: Vuoteessani katselin lattialla lojuvaa kasaa, jossa pilkisti jotain viininpunaista ja valkoista, ikäänkuin mekon yläosaa... Aamulla totesin katselleeni gollegetakkia, jossa ne värit:)"


Allaolevan kuvan mukainen asuhan puolestaan oli jo vaateblogissani esilläkin. Piirroskuvan mukaista poseeraustakin kokeilin, mutta en sitten sitä laittanut sinne blogiin kuitenkaan. Tämä kuva syntyi siis ennen sitä mainittua juttua.

Mistä lie seuraava idea päähän pälkähtänyt, mutta  "Aamuisen mielikuvan pohjalta"  se tuli piirrettyä. Tuo mekon malli kaiketi on saanut vinkkiä yhdestä keväällä ihan kaavalla tekemästäni, joka on yhä hieman kesken.

Ja paria uusinta asupiirrosta ei ole vielä kamerasta ajettu tänne koneellekaan. Ovat syyskuun aikaansaannoksia ja hieman talvisempia kuin ylläolevat, joten senkin puoleen sopivat aivan hyvin myöhemmin jätettäväksi:)

Tähän aamuun

"Silloin neito iloitsee karkeloiden, nuoret ja vanhat yhdessä riemuitsevat. He ovat saaneet kärsiä, mutta minä muutan heidän surunsa riemuksi, lohdutan ja ilahdutan heitä." Jer. 31:13 (1992 käännös)

"On hyvä palata kotiin, Jeesus. On hyvä palata kylmiltä kaduilta ja tiettömiltä taipaleilta. Pitkään jo kaipasin luoksesi, vaikka en osannut kaipuutani tunnistaa. Tiesin vain kulkevani väärässä paikassa, monien vaarojen ympäröimänä. Sinä odotit minua. Sinä arvelit minun palaavan, olit kuin valmiiksi valmistautunut juhlaan. Otit minut luoksesi kodin lämpöön. Annoit ruokaa ja annoit minun levätä, niin että jaksoin taas jatkaa matkaa, mutta nyt vain oikeaan suuntaan.

Sinä odotit minua niinkuin rakastava isä lastaan. Odotatko meitä kaikkia samalla tavoin? Oletko valmistanut aterian kaikille eksyksissä oleville jo valmiiksi? Kuinka voit näin rakastaa omaisuutesi tuhoajia, eksyneitä tuhlaajalapsiasi? Elämämme kärsimyksetkin sinä muutat pöydässäsi armoksi. Nuoret ja vanhat saavat yhdessä riemuita luonasi. Muutat surumme riemuksi ja lohdutukseksi ja ilahdutat meitä. Sydämeni hiljenee ja kiitos täyttää mieleni. En kaipaa enää muualle."  

Juha Vähäsarja/Joka päivä armon suojassa

Minua puhutteli tänä aamuna nämä  tekstit.

 Hyvää keskiviikkoa sinulle!

---

Kuvat ovat muutaman päivän takaa illan auringonlaskusta.

Sateen jälkeen

Sadetta on tällä viikolla taas piisannut. Mutta jonain iltana, sateen jälkeen, lähdin kävelemään ja sain katsella vettä tippuvia näkymiä. Kaunista sekin oli, vaikka mieluusti sen auringon valitsisikin...

Ja onneksi se aurinko sateiden välillä pilkisteleekin!

"Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta,

jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle."

Job 36:27-28

On hyvä pitää ne sateenvarjot käsillä:)

----

Sateenvarjoista puheenollen... ostin taas tänä syksynä Kontista pari sateenvarjoa. Edellisistä kun ei montaa ollut jäljellä ja piti täydentää sateenvarjovarastoa, että jokaiselle olisi yksi ainakin tarjolla. No, nyt on. Ja eilen kun pöyhin eteisessä yhtä sekalaista kasaa, löysin sieltäkin yhden varjon, jota en luullut enää olevankaan.

Aamun verkkotaidetta

Tulin äsken ulkoa ja toin näitä tullessani.  Verkonkutojien töitä oli taas runsaasti esillä. Nämä taideteokset eivät ole tässä missään paremmuusjärjestyksessä, joten lopustakin voi löytyä se suosikki.

 Alla malli "pyykkinaruripustus".  Jo vähän rispaantunutkin.

Samaa tyyliä, mutta erittäin tasaista työtä, oli tämä alla oleva malli.

Ja näitähän voidaan ripustella puuhun mihin korkeudelle tahansa. Kiinnityspaikkoja löytyy varmasti.

Tässä ihan toisenlainen malli, huomattavasti tylsemmän näköinen. Näissä se verkonkutoja itse kököttää usein tuolla verkon alapinnalla vaanimassa.

 Tässä onkin siimaa tosi paljon. Varmaan monen tekijän työtä tässä pienessä kuusessa.

Alla sellainen "sumuverkkomalli".  Näyttäähän se ihan siltä kuin olisi sumuverho laskeutunut maahan...  Aamulla muuten otin kameran mukaan sumukuvien toivossa, mutta näitä sain.

 Näillä tienoilla niitä verkkoja piisasi.

Tasainen tavallinen.

 Ja tässä sitten erittäin tiheä malli.

Melkein kuin pitsiä oli tuon reuna.

Kaunein työ oli minusta tämä viimeinen:
upea  "helmiverkkomalli".

Toivottavasti nautitte tästä "verkkotaidenäyttelystä".

Verkkojen tekijöinä hämähäkit:)

Pieni koruvärkkäys

Virkkasin eilen rintakorun. Sen keskellä on nappi.

Sen oli tarkoitus olla  yhdistävä tekijä vihreän neuletakin, kirjavan puseron ja viininpunaisten sukkahousujen välillä.  Ei se nyt siinä tarkoituksessa niin onnistunut ollut, koska sukkahousut oli niin .... allaolevasta kuvastahan tuo näkyy, mitä ne oli. Mutta muuten tekeleestä tuli mielestäni ihan onnistunut.

Eilinen sekalainen kotivaatetukseni: kukkakuvioinen vaalea pusero  ja  sininen hame (omatekoiset muutama  vuosi sitten),  sekä käsivarsien lämmikkeenä kirkaanvihreä neuletakki. Jaloissa viininpunaiset, kamalan isokuvioiset sukkahousut.  

Tänään onkin yllä farkut, musta t-paita ja tuo sama neuletakki lisukkeineen:)

Se oli silmänilo

Nuorimmaiset olivat viime viikolla keränneet ulkorapulle tällaisen somistuksen:) Siinä oli monenmoista.

Ohhoh! Kun olin tätä juttua tekemässä, olin vahingossa räppäissyt tuon ylläolevan kuvan jättikokoiseksi. Kun katselin esikatseluna tätä juttua, näin virheeni. Päätinpä antaakin sen olla:)

Ilahduttakoon sinunkin maanantaitasi nämä:)

Peili, sisiliskot ja vähän takapihaa

Olen näköjään viime aikoina useankin kerran suunnannut kamerani johonkin vanhaan tavaraan. Yhtenäkin aamuna hetken mielijohteesta tähän peiliin. Kiikutin sen takapihalle, koska siellä on samanvärisiä  kukkiakin.

Takaovesta kuljin ja takaisin sisälle tullessani oli sisilisko tulla sisään! Onneksi  sain hosaistua jalalla sitä toisiin ajatuksiin, joten se kääntyi takaisin kynnykseltä. Niitähän on asustanut tuossa oven alla taas oikein perhe: poikkihäntäinen iso ja ainakin kaksi ihan pientä. Välillä lehtiä tuolla ulkona laattojen raossa pöyhivät, välillä suunnisti joku lehtisalaattien juurelle ja toisinaan ulkorapun vihreän ruohomaton alle oli helppo sujahtaa.

Tänä kesänä on pyykin kuivattaminen ulkona jäänyt melko vähälle muihin kesiin verrattuna, jo säidenkin vuoksi, mutta myös tuon sisilisko-ongelman takia. Saisivat mieluusti muuttaa toiseen paikkaan. Takaovea ei juuri ilkeä avata.  Luulin, etteivät ne aamulla siinä ole (aamulla klo 7 aikoihin), mutta olipa vaan. Ei passaa luulotella, että ne vain aurinkoisella ja lämpimällä siinä on...

Mitä takapihaan muuten tulee, se on ihan kaamea ja piha noin ylipäänsä sellainen, ettei mitenkään esittelykelpoinen, mutta on takapihalla sentään jotain silmäniloa...

... ja se on nuo takapihan kukat. Tytär laittoi niitä:)

Ja tykkään noista takapihan sinisistä kalusteista myös. Vaikka keinussa olen tainnut vain kerran istua tänä kesänä... ja pikkutuolit tarvitsisivat jo isompaa kunnostusta.

Krassit on niin aurinkoisia.

Niitä on käytetty 

 kakun koristeenakin:)