Arkiaamu

Olin aloittanut syyskuun lopulla yhtenä sumuisena aamuna kirjoittamisen, mutta sitten oli jostain syystä jäänyt jutunteko siihen.  Näin kirjoitin silloin:

"Osaisinpa kuvata teille sen, millainen on näkymä aamulla klo 6.30, kun katson keittiön pienestä ikkunasta metsän puolelle.  Koska sisällä on valot, näkyy tuolla ulkona ensinäkemältä vain mustaa pimeyttä tähän aikaan aamusta. Mutta kun tarkemmin katselee, silmät erottavat suorina häämöttäviä puunrunkoja ja niiden välissä  harmaata. Se harmaa on sumua. Muuta ei näy. Samankaltainen aamu siis kuin eilen. Harmi, ettei tuota tämänhetkistä voi saada kameraan, enkä varmasti osaisi sitä kyllin elävästi vesiväreilläkään saada aikaan. Kun sammutan kokeeksi valot, näen, ettei ulkona aivan pussipimeää olekaan."

Tuo oli siis 26.9. kirjoitettua. No, olinpa sitten tehnyt niinä päivinä muutamia yrityksiä kuvata sitä, mitä olin ihastellut. Samana päivänä olin kameralla tehnyt  kokeiluja. Ensin otos oli liian vaalea, olihan päiväkin jo vaalennut siinä vaiheessa.

Niinpä siis kokeilin mustavalkoista. Se on lähinnä sitä,  mitä aamupimeästä ikkunasta  olin katsellut. Liian valoisaa tosin siinäkin tuolla takana.

Edellisenä aamuna puolestaan oli minulla ollut asiaa ajella koululla käymään, ja sillä reissulla  olin  ihastellut näkymää erään tien ja pellon yli. Aurinko näyttäytyi sumun läpi, valaisten hieman  pellon takana olevaa järveä ja rannan puita. Kameraa ei ollut mukana, mutta tein joitakin yrityksiä kuvata vesiväreillä näkemääni. Alla ensin alkuperäisestä kuva.  Sen jälkeen muokattu versio  (suodattimella nimeltä Zeke), joka mielestäni tekikin kuvasta paremman.

Sitten  toisenlaista versiota samasta paikasta ideansa saaneena. Tekele oli vielä kostea siinä vaiheessa kun sitä kameralla tähtäilin.

Se on jo jotain, ettei piirustus lennä heti tekovaiheessa roskiin:) Sellaista on sattunut melko usein tehdessä. Varsinkin kun rupeaa väriä lisäämään lyijykynällä piirrettyyn.

Mukavaa keskiviikkoa!

Ei enää aamua... onhan jo melkein keskipäivä.