Pakollista "tunnelmointia"... ja vähän muutakin

Olen jo joillekin tullut maininneeksikin, että minun pitäisi saada aikaiseksi laittaa lyhtyjä esiin.
No, eilen siihen tuli äkkipakko.

Katkesi yllättäen sähköt illalla klo 20.30. Eikä mistään myrskystä ollut tietoakaan. Siinä sitten pimeässä, jommankumman tytöistä näyttäessa valoa kännykästä tai taskulampusta,  kaivelin laatikoitani, että sain kynttilöitä esiin. Onneksi tiesin edes, mistä mitäkin löytyy. Illalla minulla oli sitten lopulta 7 tai 8 kynttilää pitkin huushollia. Koska kello oli jo  niinkin paljon, rupesimme sitten nukkumaankin jo 21.30, sillä mitäs siinä nyt pimeässä turhanpäiten valvoskelisi, kun ei mitään voinut tehdäkään.

Lyhtyjä, tuikkuja ja kynttilöitä jalkoineen oli useammalla pöydällä, kunhan niille  ensin oli raivattu tilaa riittävästi...

Tämä pieni sydänkuvioinen lyhty ansaitsee erikoismaininnan, vaikka se ei paljon valoa antanutkaan  ympäristöönsä. Se on nimittäin entisestä kotikunnastani Pomarkusta, siellä aikanaan toimineen Keramiikkapaja Terrakotan valmistama. Sain siskolta toissa kesänä lyhtyjä ym. ja tämä oli niiden joukosssa. Tämä on kaiketi sellainen, jonka itse joskus kauan sitten sain.

  Ja näitä muita silmäniloja tässä vielä.

Aaamu kun valkeni, niin se ei valjennut! Oli yhä sähköt poissa. Aamulla virittelinkin sitten palamaan 11 valonlähdettä, laitoin siis vähän paremmaksi kuin illalla:) Isäntä oli herännyt klo 4 aikoihin aamuyöstä ja soittanut vikailmoituksen, kun jo illalla vähän mietti, että tiedetäänköhän siitä katkosta edes sähkölaitoksella. Yleensä kun on tullut  tekstari. No, siellähän ei tosiaan oltukaan tietoisia. Siinä vähän jälkeen klo 6, tuli isohko pakettiauto pihaan. Siiinä olivat paikalle hälytetyt sähkömiehet. Kävivät sisällä katsomassa sähkötaulun ja ulkonakin jotain ja lähtivät sitten lähistölle selvittämään asiaa.

Ja tuossa on sähkömiesten auton valaisemat pihapuut. Pitihän tästäkin touhusta ottaa joku ilo irti!



Klo 8 tuli taloon sähköt.

Eilinen oli muutenkin kummallinen päivä. Iltapäivällä nuorimies soitti ja kertoi, että oli loukannut työpaikalla kätensä. Käsi ei ollut murtunut, mutta oli kuitenkin sidontaan ja tukeen ollut tarvetta. Sitten myöhemmin illalla isäntä sai ulkona silmäänsä jonkun kivensirun. Silmää piti käydä näyttämässä tk:ssa ja siihen sai kuurin antibioottivoidetta. Silmä "karhaa" ja on aika hurjan näköinenkin. Ja tosiaan sitten näiden päälle illalla se sähkökatko.

Tänään lähdimme sitten kaupoille. Yleensä isäntä ajaa, mutta nyt sattuneesta syystä, minä. Juuri omaa tietä ajaessa totesin, että toivottavasti ei ne sähkömiehet tule tässä vastaan, koska sähköt olivat palanneet juuri silloin kun lähdimme ja tiesimme, että palaavat tarkastamaan. No, kun olin laskeutumassa viimeistä mäkeä alas, sieltä olikin tulossa auto vastaan. Onneksi olin ehtinyt jo sinne, niin he peruuttivat alas ja päästivät meidät siitä ohi. No, kaupungilla sitten, kun viimeinenkin asia oli hoidettu ja piti kaupan pihasta lähteä, peruutin auton paperinkeräyslaatikkoon kiinni. Onneksi en siinä hurjastellut, joten takapuskuriin jäi vain putsattava jälki ja lehtilaatikkoon ei mitään. Ja onneksi en peruuttanut kenenkään autoon, sillä siinä oli jonkun autokin ihan lähellä.

Jotta semmoista tänne tänään. Ei mitään hirveän isoja juttuja moneen muuhun verraten, mutta joskus se on vähän pelottavaakin, kun rupeaa montaa ikävää sattumusta olemaan oikein sumpussa. Sitä rupeaa helposti ajattelemaan, että mitähän vielä. No, ei pitäisi niin ajatella.

Valoisaa perjantai-iltaa itsekullekin:)