torstai 7. kesäkuuta 2018

Kasetti

Mitähän sinun mieleesi tulee ensimmäisenä sanasta kasetti? Ennen se tarkoitti vain musiikkia. Nykyään se voi olla muutakin. Musiikki  minulla  pyöri tänään mielessä ja erityisesti kasetilla olevat  Loirin laulamat Eino Leinon runot. Päätinkin ottaa kuunneltavakseni kyseisen kasetin. Olin ostanut sen "nuorna ollessani" ja aikanaan  kuunnellut todella paljon. Löysin kasetin helposti, sillä se oli sisällä hyllyssä. Tuo hylly (tai oikeammin seinälle kiinnitetyt, muoviset kasettilokerot), on tavallaan "unohdettu" kahden huoneen väliin, talon jatkokohtaan, hirrenpäitten väliin. Mutta siinä se toivomani kasetti nyt kumminkin oli, hyllyn viimeisenä. Hyllyssä on vain kaksi paikkaa tyhjänä ja nekin tekorehujen takana piilossa. Varastossa olisi lisää kasetteja.






Kun otin kasetin käteeni, huomasin siinä siistimisen tarvetta, muutakin kuin ne pölyt yms. jotka kuvassakin näkyy. Siinä oli yksi hämähäkinraato kotelon reunassa. Kuinkahan monta vuotta liekään siinä ollut...



Mutta Loiri ei suostunut laulamaan minulle kuin muutaman sanan. Kun ensin pähkäilin miten soittimeni kasettipuoli, jota en ole montaakaan kertaa vuosien varrella käyttänyt, toimiikaan ja isäntä sen lopulta käynnisti, alkoi kuului vaikuttava musiikki. Mutta ilo loppui lyhyeen. Kasetti alkoi mongertaa. Se on tuttua kaikille kasetteja kuunnelleille. Nyt ei mennyt sentään nauhat jumiin koneen sisälle, mutta muuten vain ei tuo vuodelta 1978 oleva kasetti enää suostunut soimaan kunnolla. Olin todella harmissani. Pitäisi saada cd, jossa nuo samat kuunneltavat olisi. Toivoakseni sellainen on saatavissa jostain, sillä juuri Loirin esittämänä ne ovat minulle "oikein":)

Nuorenahan sitä musiikin taltioimista kasetille  harrastin minäkin. Voisi olla hauska tehdä ihan oma juttunsa siitäkin joskus:)

Mutta, koska ei ollut haluamaani kuunneltavaa nyt, etsin luettavaa. En sitten löytänyt juuri niitä runokirjojakaan, joita halusin. Löysin kumminkin yhden, joka oli:  "Lukemisto uudempaa suomalaista kirjallisuutta".  Se oli WSOY:ltä kolmastoista painos vuodelta 1948, toimittanut E.A. Saarimaa.

Siitä sitten vähän lueskelin  sitä "uudempaa".  Leinoa ja vähän muutakin.


18 kommenttia:

  1. Niin nostalgista! Minullakin on vielä joitain kasetteja tallessa. Osan olen hävittänyt ja sepä minua harmittaa. Tein esim. Hempeitä lauluja-kasetteja eli äänitin niille kaikkea romanttista musiikkia, joita sitten haikein mielin kuuntelin. Nyt olisi aika lystikästä kuunnella, mitä kaikkea kasetteihin olikaan äänitetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olikin joskus tarkkaa puuhaa, kun sitä äänitystouhua teki. Piti olla radiosta äänittäessä sormet nappualoilla valmiiksi, että alkaa oikeasta kohtaa. Aina ei homma oikein onnistunutkaan. Minuakin on pikkuisen harmittanut jotkut pois laittamani. Annoin joskus esim. Abban kasetin jollekulle. Mutta vuosi pari sitten löysin jostain kaupasta 70-luvun musaa cd:llä. Siinä oli monta tuttua. Toisaalta se kuuntelu tekee helposti sen, että uppoutuu liikaakin muistelemaan ja se voi olla haikeaakin sitten.

      Poista
  2. Voi miten tulikin omat nuoruusajat mieleen noista kaseteista:) Äänitettiin toisillemme musiikkikasetteja joihin pystyi itse "juontamaan" väliin..muutama vuosi sitten lapsuuden aikainen ystäväni löysi yhden tuollaisen äänitteen, naurettiin vedet silmissä kun kuunneltiin niitä juttuja:) Mukavaa viikon jatkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tosiaan, ei niitä äänitetty vain itselle, vaan kaverille kanssa. Vanhoja itsetehtyjä äänityksiä on kyllä kiva kuunnella. Meilläkin on kai tallessa vielä 70-luvun alkupuolelta kasetti, jossa on minun ja siskoni ääntä ensimmäisen kerran kasetilla. Isä oli saanut kaveriltaan sellaisen mikin lainaksi, että sopi meidän koneeseen. Tuokaan kasetti ei kyllä taida enää olla kuuntelukunnossa. Hyvää viikon jatkoa sinnekin:)

      Poista
  3. Kasetit olivat kyllä paljon käytettyjä silloin nuoruudessa. Nykyisin meillä ei taida olla enää yhtään kasettia, kun ei ole sellaista soitintakaan jolla niitä voisi soittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, nythän alkaa tavallaan olla ne cd:tkin vanha juttu. Nuorisolla on uudenlaiset tavat kuunnella musaa. Meillä on säilötty monenlaista vanhaa ja äänilevyjäkin löytyy. Vielä noin viitisentoista vuotten sitten niitäkin pystyttiin kuuntelemaan, mutta nyt ei onnistu, kun sitä vanhaa levysoitinta, joka itsessään on muistaakseni ihan kunnossa, ei voi yhdistää nykyisiin kaiuttimiin. Onhan niitä tietysti ostettavissa uusia soittimia, joissa on levysoitinkin, mutta ei ole tullut hankittua.

      Poista
  4. Meillä on paljon kasetteja tallessa, varsinkin miehellä, mutta kyllä minullakin. On myös soitinkin, jossa on sekä kasettipesä että cd paikka, ja kyllä mies varsinkin joskus hengellisiä kasettejakin pistää soimaan. Jossain entisessä autossa oli vaan kasettisoitin, niin silloin niitä paljon autossa kuunneltiin, nyt autossa kuunnellaan cd:eitä. Meillä on kasetit vaan pahvilaatikossa komerossa miehen komerossa. Yhdellä kasetilla mulla on vanhempien lasten jutteluja, esim. pojan (nyt 40 v ) tekemä haastattelu minusta, leikki toimittajaa :) Kuunneltiin sitä kerran lasten kanssa...siitäkin taitaa jo olla monta vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin kasettien kuunteleu onnistuu kun siihen laitteita on. Meillä aika harvoin autossa kuunnellaan musiikkia, paitsi radiosta, mutta joskus kumminkin, varsinkin vanhimman tyttären ollessa mukanamme. Silloin soi sitten joku cd. Sulla on kiva, kun on tallella lastesi puhumisia kasetilla. Meillä ei ihan peruskasetilla ole omien lasten juttuja talletettu, kun ei ollut näissä laitteissa mikkiä, jolla olisi voitu taltioida. Ostettiin sitten aikanaan sanelin ja sen minikasetilla on lastemme ääntä, samoin heidän isoisänsä. Se sanelin on vain aika ärsyttävä käyetttävä, nauha on jotenkin kaksipuolinen, niin aina on ihan tietymättömissä mihinpäin pitäisi olla menossa.

      Poista
  5. Marja-Leena Salmi-Aarnio8. kesäkuuta 2018 klo 18.43

    Voi harmi kun ei toiminut. Toin aikoinanin tänne kasettini, mutta nyt meillä ei enään ole millä kuunnella. Pitäisikin käydä katsomassa jos ne vielä on tallessa ja virkatata niistä jotain. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se harmi, sitä olisin niin mielelläni silloin kuunnellut. Virkkuusta puheenollen, minä en kyllä ruvennut virkkaamaan, mutta virkkuukoukulla "kelasin" käsin nauhaa... Kun ajattelin, että jos se jotenkin jähmeästi kulkee vuosien tauon jälkeen. Vaan ei auttanut koneellinen kelaus eikä käsipelikään, ei ollut nauhan "voimistelusta" hyötyä.

      Poista
  6. C-kasetti tulee minullekin mieleen. Joitain on vielä tallellakin ja yksi aparaatti, jolla niitä voisi kuunnella. Minulla on tuo samainen Loiri/Leino -kasetti cd-levynä eli varmasti löydät sen jostain levyliikkeestä.

    Kasetille taltioimisesta muista, kuinka mankan kanssa vahdittiin milloin biisi on lopussa. Piti olla nopea, ettei radiotoimittaja ehtinyt puhua. Pahinta oli, kun jotkut heistä puhui kappaleen päälle :-D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justiinsa samanlaista vahtimista minäkin muistan äänitystouhuissa. Ja sitä yritti vielä saada sen siihen nauhalla siten, että tulee ne tauot kappaleiden väliin sopivat.
      Olin sitten oikeilla jäljillä, kun muistelin, että olisin jossain joskus nänhyt, että tuo Loirin musiikki on cd:llä. Hyvä tieto. Varmaankin sen jostain saakin sitten.

      Poista
  7. Minulla on muutamia kasetteja tallessa ja löytyy soitin jossa voin
    Kuunnella kasetteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain taannoin kuulin tai luin, että jollain lailla olisi tullut jälleen muotiinkin vähän se, että kasetteja kuunnellaan. Minusta se tuntuu kyllä yllättävältä, jos se niin on. Toisaalta se voi tietysti olla nuorista kivaa kokeilla sitäkin ja taas oma sukupolveni muistelee mennyttä aikaa niitä kuunnellessaan.

      Poista
  8. Noita samoja kasetteja on minullakin ollut, olen tainnut lahjoittaa ne pois,
    erikoisesti tykkäsin Raimo palolan ja pekka salmisen laulamana, myös vetelin tyttöjen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Vetelin tytöt taisi ollakin ihan ensimmäisiä omia kasettejani silloin hamassa nuoruudessa. Tykkäsin kovasti myös tuosta Palolan kasetista. Meillä on kirjakin, jossa on Raimo Palolan tarina.

      Poista
  9. Mieheni rakasti myös noita Loirin Eino Leino -kappaleita ja kuuntelimme niitä kasetilta. Sain silloin niin kertakaikkisen yliannostuksen että kappaleista alkoi tulla henkisiä allergianäppyjä :D

    Meilläkin on paljon ihania kasetteja, mutta ei laitetta, jolla niitä voisi kuunnella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo Loirin esitykset on varmaan sellaisia, että jotkut tykkää kovasti, toiset inhoaa:) Mullakin oli pitkä tauko, etten kuunnellut, mutta nyt olisi kiva taas kuunnella.

      Poista