torstai 28. kesäkuuta 2018

Puu(tar)hastelua


Keväällä ajattelin, etten tee takapihalla yhtään mitään. Tein kumminkin, kun tulin ostaneeksi istukassipuleitakin. Pitihän ne  maahan saada. Ja kun ei vanhin neito ole tänä kesäkautena ollut lähimailla, tuli tunne, että kai sitä pitää kuitenkin jotenkin yrittää yllä pitää edes niitä, mitä hän viime vuonna sinne laittoi. Ja kun viimevuotisia siemenpussejakin oli, niitäkin tuli hyödynnettyä. Näitä siis aiemmin kesällä.

Mutta nytkin puu(tar)hasteltiin tyttöjen kanssa takapihalla eilen ja tänäänkin. Se alkoi kyllä ihan siitä, kun taannoin tulimme nuorenmiehen ehdotuksesta katselleeksi ohjelmaa Puutarhan pelastajat. Mainitun ohjelman tiimoilta on ihan "pihallisia" ajatuksia pyörinyt taas päässä. Yksi varaston seinällä seisoskellut kanaverkon rullalla oleva pätkäkin sai yhden idean pyörimään päässäni, mutta sen totetuttaminen ei vielä käynyt päinsä kylläkään. Sepä olikin innostava ohjelma, kun sai tämmöisen sisäkissankin ulos... edes muutamana päivänä. Tuli nimittäin  sen tuloksena ainakin raivattua ruohot muutamien ruusupuskien ympäriltä ja takapihallakin vähän  siistintätöitä tehtyä. Ja tänään vähän kaiveltiin maatakin ja siirreltiin jokusia kasveja hieman.

Mutta kuvat tämän jutunpoikasen lisukkeena on kylläkin ihan metsästä ja tien varsilta.

Ihastuin tuohon pehmeän näköiseen tunnelmaan...


Ojakellukka



Ruiskaunokin näköinen, mutta mikä on?  Vuorikaunokki? 



Maariankämmekkä


Ihanat vanamot metsäpolulla.



4 kommenttia:

  1. En tiedä kauniinpaa väriä kuin kesän vihreä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihanaa ja ihastukseni on myös valon ja varjon vaihtelu.

      Poista
  2. Hienot kuvat. Meidän kukkapenkit huutaa kitkijää, mutta aika ei nyt taida riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taas ei kitkentää tarvi, kun ei edes rikkaruohot kasva... Tuntuu, että kaikki vähäiset kasvustot vain jököttää paikallaan. Ehkä johtuu tämän kesän säistäkin, mutta myös maaperä taitaisi kaivata jotain lannoitusta.

      Poista