Kun sotatila on käynnissä, kuinka vaikea meidän onkaan olla hiljaa ja paikoillamme! Paljon mieluummin pakenisimme. Tai ryntäisimme taistoon, päin vihollista - omin voimin.
"Mooses vastasi kansalle: "Älkää peljätkö; pysykää paikollanne, niin te näette, minkä pelastuksen Herra tänä päivänä antaa teille; sillä sellaista, minkä näette egyptiläisille tapahtuvan tänä päivänä, ette koskaan enää tule näkemään." 2 Moos. 14:13
Uskommeko, että meidänkin elämässämme Herra Jumala voi tehdä sellaisia suuria tekoja, jotka ovat aivan ainutkertaisia elämämme aikana? Samoin Hän joka päivä auttaa ja huolehtii meistä; älkäämme väheksykö niitä asioita. Pidetään silmät auki - ja korvat.
---
Ketä kuuntelen? Kenen puhetta, kenen lupauksia? Kuuntelenko mieluummin itseäni tai vihollista? Haluan kuitenkin olla se, joka kuuntelee mieluummin Jumalaa. Anna anteeksi Jumalani, että usein löydän kuitenkin itseni kuuntelemassa muita ääniä kuin sinun. Ne meluavat niin kovaa. Anna uskon korvatulpat suojautuakseni niiltä ääniltä. Vahvista sensijaan korvani kuulemaan sinun puhettasi. Ja anna rohkeus olla hiljaa, kun on sen aika.
No just! Taas mulle kävi samoin, että kirjoitin tekstin tänne, kun se piti sinne toisaalle laittaa... No, jätinpä tekstin sitten tännekin.
Tuossa sivupalkissahan se linkki sinne toiseen blogiinikin on, kuten myös kaikkiin muihinkin blogeihini.
.
Kiitos tästä postauksesta! Oli niin hyvä muistutus. Mukavaa joulun odotusta! :)
VastaaPoistaKiitos:) Mukavaa joulun odotusta sinne myös!
Poista