Mutta nyt oli jo lähes keskiyö. Vanginvartija oli hereillä. Vankilaan oli tuotu kaksi uutta vankia sinä päivänä. Heidän metelöintinsä otti vanginvartijaa päähän. Olisivat nyt jo hiljaa, mokomat! Lauloivat keskellä yötä. Ja sitä ihmeellisempää, että se heidän laulunsa kuulosti olevan jotain kiitoksen tapaista. Ihan hullua. Miehethän olivat haavoillakin, kun olivat kerran raippojakin saaneet. Olivatkohan ihan täysissä järjissään... mietti vanginvartija.
Filippin vankilan keskiyö. Maanjäristys. Vankilan järeät seinät vapisevat. Rappaukset tippuvat seinistä. Vangit huutavat peloissaan. Ja vielä ne yhdet laulavat... Kun järistys on mennyt ohi, kiiruhtaa vanginvartija katsomaan, miltä vankilassa näyttää. Onko vankila vahingoittumaton?
Ei ole! Ovet retkottavat auki! Mitä minä nyt teen? Kaikki vangit ovat varmasti karanneet, ja minä saan syyt niskoilleni, ajatteli vanginvartija. Samassa hän jo otti miekkansa esiin, tehdäkseen epätoivoisen teon. Mutta juuri silloin hän kuuli huudon: "Älä tee itsellesi mitään, sillä me kaikki olemme yhä täällä!"
Ja siitä alkoikin aivan toisenlainen yöpalvelus...
---
Tämä kertomus löytyy Raamatusta: Apostolien teot 16:9-40 Tästäkin pääset lukemaan sen, (Koivuniemen Raamattuhaku).
Meilläkin voi olla omat "vankilamme"; ne jotkin mahdottomilta tuntuvat asiat tai olosuhteet, joista pääsy tuntuu aivan mahdottomalta. Mutta kun Jumala tarttuu niihin mahdottomuuksiin, mikään ei voi estää ovien aukeamista.
En voi mitään sille, että tuosta kohdasta tulee usein mieleen se, kun mieheni on monta kertaa todistuksessaan (uskoon tulosta) kertonut samalla, että ennen uskoontuloa he olivat kaverin kanssa putkassa jouluaaton aattona ja heille tuli joulumieli ja alkoivat laulaa heidän mielestään jouluisia lauluja, esim.enkeli taivaan ja ystävä sä lapsien... putkavahti tuli ovelle ja sanoi: "Lähtekää ulos täältä, hän ei rupee tuommosta kuuntelemaan..." Sorry, tää kevennys, ihmiset aina nauraa tuossa vaiheessa... Onneksi miehenikin sai myöhemmin armon tulla uskoon.
VastaaPoistaNo tuohan oli kyllä mainio ja hymyilyttävkin muisto, joka itseasiassa sopi tähän ihan hyvin, kun kerran sellissä laulettiin:) Sellin ovet voi näköjään aueta ihan sillä laulamisellakin:)
PoistaJa onneksi tuo hänen kaveri myös on uskossa nykyisin ,kiitos Herralle.
PoistaSe on ihana asia! Jumala senkin jo silloin tiesi, kun kaverukset joululauluja lauloivat:)
PoistaHyvin osaat piirtää vankilan tapahtumat,se puhutteli minua.
VastaaPoistaJumalalle on kaikki mahdollista Hän voi todella avata myös meidän ihmisten vankilan ovet ja päästää vapauteen.
Hyvää ja siunattua viikonloppua sinulle!
Kiitos:) Toisinaan jotkut aiheet tuntuu niin mielikuvitusta kiehtovilta tapahtumineen, että tekee mieli yrittää kuvittaa sitä. Hyvää viikonloppua sinulle myös!
PoistaOlipa hauska ja aiheeseen sopiva tarina Sessellä! Hienoa kuvitusta, sinä olet taitava piirtäjä. On kätevää kun voi kuvittaa postauksia piirtäenkin. Tuo Apostolien tekojen luku on itselleni läheinen, kerran sain kokea itsekin jotain tuollaista elämässäni. Kiitos tästä rohkaisusta! Jumala voi todella avata ne mahdottomuuksien vankilan ovet, hänelle ei onneksi ole mikään mahdotonta!
VastaaPoistaSanos muuta, se oli tosi mainio:) Kun ne herrat vielä laulelivat ihan hengelliä laulujakin, vaikkakin jouluisia. Mutta jouluaikahan siinä olikin. On tullut putkavahdille mitta täyteen... Jumala tosiaan voi avata vaikka millaisia ovia. Meillä vain tekee toisinaan tosi tiukaa odottaa sitä hetkeä...
Poista