perjantai 17. heinäkuuta 2020

Vielä kootaan pelloilta jotain


Olen monesti katsellut vanhoja peltopaikkoja ja miettinyt, vieläkö niistä kootaan jotain. Sain ilokseni havaita, että tältä peltoaukealta vielä kootaan. Onhan se hyvä, että aikanaan vaivalla tehdyt pellot saavat olla vielä tällä tavalla käytössä. Monesti voi olla niinkin, että niitä kyllä tahdottaisiin pitääkin peltokäytössä, mutta ei ole ketään, joka sen tekisi. Tai ei ole tarvetta sellaiselle peltokäytölle.





Tässä oli nyt muutama otos eiliseltä kävelyltäni tyttöjen kanssa. Ja heti se tuli myös uniin. Aamulla heräsin nopsaan ja kesken unen. Heti aloin muistella sitä untani ja laitoin sitä muistiin paperillekin. Ja piirsin vielä kuvaakin siitä. Ja kuinka ollakaan, jälleen oli eilisen arkeni aineksista koottu uni saanut tapahtumapaikakseen paikan toisella puolella maata. Asiat tapahtuivat muunneltuina Pomarkussa, mutta selvästi näki, mistä unen ainekset olivat kotoisin. Siinä oli mm. kukkaniitty, joka oli selvästi napattu eilisestä kävelystä, kun oli niin runsaassa kukassa  tienpielet. Uni oli ihan hauska. Siinä oli mm. kukkaniittyistä mäkeä lasketteleva koira:)






2 kommenttia:

  1. Kauniita niittykukkia,kesä aika suomessa on kauneinta. On kyllä hyvä että
    vanhat pellot otetaan käyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Eilen näimme, että nyt oli jo paalattu se pellon sato.

      Poista