perjantai 16. lokakuuta 2020

Jos vain...

Jos vain saisin... vai, jos vain olisin...? Huomaan olevani tilanteessa ja olosuhteissa, jollaisia emme olisi halunneet. Rupean kyselemään, miksi on niin? Mentiinkö jossain kovasti harhaan, vai näinkö sen piti ollakin?

Voin päätyä jossittelemaan kahdella tavalla. Voin ruveta harmittelemaan menneitä valintojen paikkoja ja ajattelemaan, että "jos vain olisin tehnyt silloin niin... tai näin". Enkä pysty sillä pohdinnallani muuttamaan mitään.

Toinen, parempi "jossittelun" tapa on varmaankin tämä, jota  kauan sairastanut nainen käytti lähestyessään Jeesusta: "Sillä hän sanoi itsekseen: "Jos vain saan koskettaa hänen vaippaansa, niin minä tulen terveeksi."  Matteus 9:21. 

Ja terveeksi se nainen tosiaan tuli. Mekin voimme tulla paremmin autetuiksi lähestymällä  mieluummin Jeesusta, oli asiamme mikä hyvänsä, kuin jossittelemalla sitä, mikä on takanapäin.


Kivessä koristeena kuin pitsinen sydän



Hyvää... (ei sentään vielä lauantaita... niinkuin ensin mieleeni tuli)
  vaan perjantaita:)



10 kommenttia:

  1. Tämä oli hyvä näkökulma! Eipä se hyödytä enää jossitella menneistä, joita ei pysty muuttamaan (vaikka sitä tulee kyllä paljon tehtyä...), mutta voi tosiaan lähestyä Jeesusta niin kuin tuo nainen. Hän "jossitteli" oikealla tavalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun opittaisiinkin paremmalla tavalla "jossittelemaan. Kannattavampaa lähestyä sitä, jolla on kaikki valta:)

      Poista
  2. Menneitä ei voi muuttaa, vaikka joskus joku haluaisikin... joten täytyy yrittää etsiä niitä ilonpisaroita, joita kuitenkin on, kun vain ne huomaa. Paraskin sanoja minä, joka olen ollut itsekin vähän alamaissa. Hyvää perjantaita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi niitä ilonpisaroitakin aina välillä huomaa, vaikka usein aika "sokko" onkin niitä huomaamaan:)

      Poista
  3. Niin tuttua myös minulle välillä tuo entäjossittelu! Menneitä asioita ja tapahtumia ei voi muuttaa, tulevia ei voi ennustaa. Toivon kaikkea hyvää sinulle ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tarja:) Ehkä se onkin aika tavallista, että mietitään menneitä. Kun osattaisiin tehdä se turhia murehtimatta.

      Poista
  4. Olen itsekin jossittelu ja sitä että jos olisi tehnyt toisin,mennyttä ei voi muuttaa. Onneksi löytyy niitä onnen pisaroita arjesta.
    Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Olisi vain hyväksyttävä se, että menneet on menneitä. Uusi armo on joka päivä. Ja ne ilonpisarat:)

      Poista
  5. Nyt voin toivottaa huvää lauantaita..:)

    VastaaPoista