Eilinen aamupuoli oli minun mielessäni vaikea. Ja kun kerran olin huonolla tuulella jo valmiiksi, niin marmatin sitten mielessäni ihan pienistäkin; kuten siitä, ettei postilaatikostakaan enää ole mitään odotettavaa... Kirjoitin allaolevan pätkän eilen:
"Kuin alituinen "lauantai"... Työssäkäyvälle lauantai voi edustaa yhtä viikon parhaista päivistä. Minulle ei. Olen alituiseen kotona oleva. Minulle lauantai edustaa sellaista päivää, jolloin ei ole odotettavissa mitään erityistä. Ei postiakaan. Vaikka postin odottamisessa ei nykyään ole muutoinkaan mitään mieltä. Sitähän kannetaankin laatikkoon enää vain kolmena päivänä viikossa. Ja useimmiten laatikossa on vain mainoksia tai laskuja. Mitä ihmettä sitä sitten odottaa, vaikka odotettavaa ei ole? Sitä kaiketi odottaa jotain suurta ihmettä postilaatikosta löytävänsä. Ja lauantai ei ole sellainen päivä. Mutta nyt onkin torstai, joka tuntuu lauantailta. Ei mitään odotettavaa."
Onneksi iltapuolella olinkin sitten jo paremmalla mielellä, mutta tuohon postilaatikkomarmatukseen liittyy eräs hauska seikka. On oikein Jumalan huumoria varmaan, sillä iltapäivällä kun kävin postilaatikolla, oli siellä jotain muutakin kuin mainoksia ja laskuja... Siellä oli lehti. Puutarha-lehti. Kiva lehti. Eikä mitään muuta. Jumalaa kenties hymyilytti silloin, kun minä tuon tekstipätkäni kirjoitin, sillä Hän tiesi jo, mikä minua tulee ilahduttamaan kun postilaatikolle menen. Tämän lehden oli vanhin tytär meille tilannut:) Että sellainen yllätys:)
Eiliseltä vielä vähän. Minulla on ollut verenpainemittari jo yli parikymmentä vuotta. Ajoittain sillä pitäisi mitatakin, mutta inhoan sitä touhua edelleen syvästi. Sekin aiheutti varmaan eilen huonotuulisuutta, kun oli ajatellut että sitäkin pitäisi tehdä. Mutta vähän lupailin jo itselleni, ettei minun nyt juuri sinä päivänä ole pakko, jos tuntuu liian tympeältä... Mutta sainpa ryhdyttyä siihen kuitenkin eilen. Tosin, kun härpäkkeet oli valmiina käsivarressa, ja käynnistin mittarin, se ilmoitti patterien olevan sökö. Minä sitten patterikotelon auki. Äsh... yksi patteri oli vuotanut. Onneksi oli kuivaa se mömmö siinä. Onnistuin siivoamaan sen kelvollisesti ja kotoa löytyi uudet patterit vekottimeen. Niinpä paineet sain mitattua ja merkinnän korttiin tehtyä. Tämä aihe tuli tähän varmaan ihan sillä, kun Sessellä oli jutussaan maininta verenpainemittarista...
Mutta sitten vielä tämä. Luin tänä aamuna mm. tällaiset jakeet:
Mikä tässä nyt sitten oli niin hienoa? Se, että nainen uskalsi tulla Jeesuksen luo.
Ihania nuo kuvat, ihan sopisivat tauluksi! Olipa se hauskaa, miten Jumala yllätti sinut eilen kaikkien valitustesi jälkeen. Tässä vähän aikaa sitten luin kirjan, jonka keski-ikäisestä henkilöstä tuntui, ettei elämältä ole enää muuta uutta odotettavissa kuin kuolema. Kyllä itsestäkin on alkanut tuntua, että tätä samaako se nyt on loppuun asti eikä mitään uutta odotettavaa enää. On kyllä monesti hyviä päiviä ja hetkiä, mutta tulevaisuus tuntuu joltain sellaiselta kuin se postilaatikko täynnä laskuja ja mainoksia... Tuo syntinen nainen on ihana henkilö Raamatussa, jotenkin tykkään hänestä. Ihanaa että hän tosiaan uskalsi lähestyä Jeesusta!
VastaaPoistaOli kyllä kiva yllätys tuo eilinen:) Mutta mitä tulee noihin tuntoihin tulee, niin aika tutulta kuulostaa tuo, mitä sinäkin kirjoitit. Onneksi kaikki päivät ei ole samanlaisia! Eikä kaikki päivän hetket, vaan niitä ilonpilkahduksiakin kuitenkin on. Tänäänkin on ehtinyt jo olla hyvällä ja huonolla päällä.
PoistaTodella kauniit kuvat, ja hauska tuo postilaatikko juttu, meille ei tule mitään postilaatikkoon, kun laskut tulee nettipankkiin ja sähk.postiin, ja laatikossa on:"ei roskapostia".Varmaan lieksakaan ei inspiroi hirveesti, kun on pieni kaupunki, mutta siellä on kaunis puhdas luonto missä liikkua.
VastaaPoistaminä olen saanut Israelista ystävältä pienen pullon jossa on ihanan tuoksuista aitoa Israelilaista voidetta, sitä tuoksua ei varmaan suomesta löydy.
Ehkä kuitenkin uskovat odottaa lupauksien täyttymistä.Fil.3:20
Meilläkin joskus hetken aikaa kokeiltiin sitä, että joku lasku muutettiin sähköisenä tulevaksi. Ei se meille sopinut, sekaisin meni meidän systeemit. Sähköpostiin toisinaan tulee joku lasku, ja kännykkäänkin joskus joku vissiin on tullut, mutta yleisesti ottaen ollaan vielä paperilaskuissa. Se tosin maksaakin sitten enemmän. Ihania tuollaiset lähetykset kuin sinäkin ihanantuoksuista voidetta:) Onneksi meillä on tosiaaan vielä parempaakin odotettavaa, kuin nämä maalliset jutut.
PoistaMeilläkin on postilaatikossa yleensä lappu, että "ei mainoksia", nyt liekö tuuli vienyt lapun, ei ole tullut vielä uutta laitettua. Meillä naapuri laittaa lukemansa sanomalehden meidän laatikkoon, niin usein siellä on ainakin se paikkakunnanlehti :) (Meillä on sellainen sopimus :)
PoistaMuistelen meilläkin joskus jossain asunnossa olleen lapun, ettei mainoksia kaivata. Täällä niitäkään ei tule niin paljon, kuin jossain vilkkaammissa paikoissa. Tuo onkin kiva tapa naapurilla, että laittaa teille sen lehden sitten luettavaksi:)
PoistaSiis onpa ihan mystiset kuvat! Niinkuin ei ensin "näe" mitä siinä on. Ensin aattelin että on verho, vähän taitoksilla. Aika jännä kun tuollaset kuvat onnistuit saamaan.
VastaaPoistaPostilaatikosta, kyllä ennenkin oli päivän kohokohta kun kävin postilla. Pihasta näki tai kuuli kun "postipoika" ajoi autolla. Eihän siellä aina ollut mitään, mutta ennen tiesi minä päivänä tuli KarjalanHeili tai mainokset. Minä olen aina tutkinut mainokset tarkkaan.
Nyt on korona-aikaan mainosten tulo kielto, eikä muutenkaan tule usein postia ollenkaan. Lehti tulee joskus aamuyöllä. Postia joskus tulee mihin aikaan tahansa jos tulee nimellä jotain.
Oon miettinyt sitä, että oli tämän vuoden alussa mullakin liikaa muutoksia, kun jäin eläkkeelle ja työt lopetin ja tuli tää k.... Eipä ole paljoa odotettavaa täälläkään. Päiväkävelyt, joskus aamulla kaupassakäynti ja nukkumaan meno, jos ei oo tvssä mitään.
Kun otin noita kuvia, niin sihtalin moneeen otteeseen, kun yritin saada ne horsmat varsinkin toivomallani tavalla näkymään:)
PoistaSilloin kun meillä isommat lapset oli alakoululaisia, posti tuli sopivasti siihen aikaan, että samalla saattoi mennä taksista tulevaisia vastaan. Ja silloin laatikostakin oli enempi jotain odotettavissa; vaikkapa postimyyntikuvastoja. Nyt ei niitäkään enää tule. On tosiaan monia isoja muutoksia sulla ollut, jotka kaikki vie aikaa, että siihen olotilaan tottuu. Ja siihen sitten päälle vielä tämä k-inhotus:( Hiljaiseloa voi tosiaan olla kaupungissa ja metsänkorvessa. Mulla on päiviä, ettei tahdo saada mitään aikaiseksi. Ruoanlaitostakin tullut kovin nihkeätä.
Ihanat kuvat syksyisistä koivuista. Hauska on tuo postilaatikkojuttu. Ei sitä postia kovinkaan paljoa tule, suurin osa laskuistakin tulee sähköisesti. Kaunista viikonloppua sinulle!
VastaaPoistaOlin silloin noita kuvia ottaessani niin ihastuksissani siitä näkymästä:) Postilaatikkojuttu oli tosiaan kiva ja jännä yllätys. Minua harmittaa kyllä, että perinteinen paperiposti, kirjeet yms. on jääneet niin vähiin. En ole itsekään saanut aikaiseksi kirjoitella toisille, vaikka minulla väliin on ollut vakaa aikomus säännöllisesti esim. äidille kirjoittaa. Hän kun ei sähköisiä juttuja käytä lainkaan. Kaunista viikonloppua sinulle myös:)
PoistaIhania kuvia 💛 Kylläpä on ollut päivä- tunnelmasta toiseen. Mahtava juttu tuo postilaatikossa ollut Puutarha-lehti. Hyvää viikonloppua!
VastaaPoista:) Kyllä jotkut päivät on kovin vaihtelevaisia mielentilojen suhteen. Tänäänkin minulle tuli mieleen itsestäni, että olen kuin tuuliviiri... Helposti tarttuu huono tuulikin mieleen aika pienestäkin. Tuo lehtijuttu oli kyllä mieluinen yllätys. Hyvää viikonloppua sinulle myös!
PoistaKauniita kuvia. Onpa ollut ihana yllätys siellä teidän postilaatikossa.
VastaaPoistaHyvää viikonloppua!
:) Oli tosiaan mieluinen yllätys se lehti. Ja meillä toiseksi nuorimmainenkin on lehteä innokkaasti selaillut ja miettinyt puutarhajuttuja. Hyvää viikonloppua sinulle myös!
Poista