Kohti pääsiäistä - jotain Jeesuksen kärsimisestä

Oletko koskaan itse lukenut Raamatusta Jeesuksen kärsimisestä; vangitsemisesta, tuomiosta, kuolemasta, ja mitä sen jälkeen tapahtui? Tiesitkö, ettei se kaikki tullut yllätyksenä hänelle? Hän oli hyvin tietoinen siitä, mitä tulossa oli. Jeesus alkoi puhua kaikesta tulevasta jo aiemmin; mm. kohdassa Matt. 20:17-19, Jeesus kertoo mitä tuleman pitää. Samoin Matt. 26:1-2. Siitä alkaen onkin yhtäjaksoisesti luettavissa tapahtumat.

Oletko koskaan ihmetellyt, miksi hän suostui kaikkeen? Miksi pisti päänsä siihen mehiläispesään, eikä paennut sitä kaikkea jonnekin kauas, kun kerran tiesi, mitä tulossa on?

Kuvittele hetken ajan.

Kuvittele, että olisit pahantahtoisten ihmisten ympäröimänä. He kyselevät sinulta kaikkea, vain saadakseen lisää aihetta syyttää sinua. Tiedät hyvin, ettei mikään puolustautuminen auta näitä vastaan. Ja kukaan ei ole sinua puolustamassa, sillä lähimmät ihmisesikin pakenivat. Syyttäjäsi väittävät sinun pilkanneen Jumalaaa, koska myönsit totuuden itsestäsi.  

Mitä nyt tapahtuu? 

Sinua syljetään kasvoille, joka jo yksinään olisi inhottavaa. Mutta nyt saat vieläpä nyrkiniskuja kasvoihisi. Ja koko ajan pilkaten puhutaan sinusta samalla. Mutta ei se siihen jäänyt. Sinut viedään nyt toisen herran eteen kuulusteltavaksi. Mutta et halua sielläkään käydä puolustautumaan. Lopulta sinulle langetetaan kuolemanrangaistus, ristiin naulitsemalla. Ja aivankuin se ei olisi riittävästi, annetaan kiusaajillesi vapaat kädet.

Ympärillesi kerätään oikein sotilasjoukko.

Sinut riisutaan omista vaatteistasi. Tilalle saat punaisen viitan harteillesi, ja jotta pilkanteko olisi täydellistä, myös kepin "valtikaksi" käteesi ja päähän ronskisti isketyn piikkisen "kruunun". Siinä seisot nöyryytettynä taas ilkamoivan ja säälimättömän joukon keskellä, joka pilkallisesti polvistelee edessäsi, sylkee sinua, ja lyövät vielä sillä kepillä päähän, jonka äsken "valtikaksi" käteesi antoivat. 

Sitten sinua lähdetään viemään sinnne, jossa kauhistuttava tuomio pannaan toimeen. Harteillesi lasketaan kannettavaksi niin suuri puu, ettet jaksa sitä kantaa. Joku toinen määrätään kantamaan sitä ristiäsi puolestasi. Ympärillä, katujen varsilla,  väkijoukko hälisee; toiset itkevät, toiset nauravat ja pilkkaavat. Ja vihdoin ollaan siellä, "pääkallonpaikalla".

Sitten on vielä se ristiinnaulitseminen, jota en edes yritä kuvitella. Sekin kaikki, ja ristilläolo, tapahtuu pilkanhuutojen kuuluessa.

---

Mutta kun Jeesus oli kuollut - sanoi paikalla ollut sadanpäämies,

 ja muut hänen kanssaan siellä vartioineet:

"Totisesti tämä oli Jumalan Poika."

Matt. 27:54

---

Mieti: Joko Jeesus oli huijari... Tai sittenkin Jumalan Poika. Juttuhan nimittäin ei jäänyt siihen, että hänen haudattiin. Kolmen päivän päästä hauta oli tyhjä. Hän oli noussut ylös, kuten oli sanonutkin.

Jos Jeesus olisi ollut huijari, olisi ollut kummallista, jos hän ei olisi kaikin tavoin pyrkinyt puolustaumaan ja pelastumaan kaikelta tältä. Tai pakenemaan jo hyvissä ajoin, ennenkuin joutui tähän asti. Mutta ei.

Hän jatkoi sinnikkäästi loppuun asti, ei etsien omaa mukavuuttaan, vaan hankkiakseen sillä meille jotakin: pääsyn taivaaseen. Hän kärsi meidän puolestamme, meidän syntimme sovittaakseen.

Etkö käsitä. Ota selvää itse, mitä  ja miksi. Tutustu Häneen itse.