Tämän jutun olin kirjoittanut jo lähes kuukausi sitten ja nyt poimin sen tähän:
Olipas kummallista. Nimittäin tässä jonain päivänä luin yhden pienen kirjan, joka oli Kakolan entisen vankilanjohtajan, Totti Karpelan, kirjoittama. Yhdeltä istumalta luettava pieni kirja*, jossa tarinoita Kakolaan liittyvistä ihmisistä. Vankeja useimmat, mutta oli siinä yhden papin meneminenkin pelottavan miehen selliin. * (Lukemastani kirjasta lisää jutun lopussa)
Mutta se alkuuun mainitsemani kumma juttu, oli se, että heti seuraavana päivänä osui silmiin Seurakuntalainen -sivustolta juttu Mathilda Wredestä. Jutussa mainittiin, että Mathilda Wrede kävi myös Kakolassa. Sitä en olisi muistanutkaan, sillä kuvittelin, että jos hänen oli tapana käydä vaikka Helsingin vankilassa. Itse jutun aihe oli se, että Mathilda Wredestä on tekeillä musikaali.
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/vankiladiakonian-uranuurtaja-mathilda-wredesta-musikaali/
Mutta siihen lukemaani kirjaan palatakseni, olin kirppikseltä joskus bongannut sen kirjan. Tuskin olisin moiseen kirjaan muuten tarttunut, ellei Kakolalla olisi minulle mitään muuta merkitystä, kuin että se on vankilan nimenä tuttu. Mutta olenhan siellä vieraillut itsekin v. 1979. Olen kirjoittanut siitä tässä jutussa:
https://vaaranlaella.blogspot.com/2016/05/tavaran-tarina-vankilakirjeita-ja.html
---
*Totti Karpela. Sudet, lampaat ja paimenet. "Tarinoita Kakokan muurin molemmin puolin". Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2008.
Ihan luettava se oli, mutta yhden tarinan jätin lukematta, koska huomasin siinä sellaisia aineksia, että se olisi minulle voinut jäädä ikävänä mielikuvana mieleen pyörimään.
---
Ja tämänpäiväisenä (27.4.2022) loppukommenttina juttuun, voisin kertoa, että kirja on nyt kiikutettu muiden tavaroiden muassa kirppikselle. Ei minulla ole syytä sitä säilytellä. Mutta voi tietysti olla, että se on yhä siellä, kun myymättömät tavarat pois haetaan.
Ja vanhassa jutussa mainitusta kirjoituskoneesta sanoisin, että se on yhä varastossa muovisäkissä, eikä sille ole tehty sinne laiton jälkeen yhtään mitään. Yhä sitä uhkaa jätekasa.
Tuosta tuli mieleen, että minunkin isäni on ollut aikoinaan vankilassa, tosin vanhempani olivat silloin jo asumuserossa. En muista missä vankilassa, ehkä se tulisi mieleen noista vanhoista papereista.
VastaaPoistaSamoilla mennään... Olisi mielenkiintoista tietää missä hän oli. Paljonhan on noita paikkoja, joissa on voitu olla. Ehkä vielä löydätkin sen tiedon.
PoistaVoi olla kiinnostava kirja. Minäkin olen joskus nuorena käynyt Kakolassa lauluryhmän kanssa. Turun nykyisessä vankilassa kävin yhteen aikaan usein yhtä ystävää tapaamassa. Sen takia vankila-aihe kyllä kiinnostaa.
VastaaPoistaMielenkiintoista, että sinäkin olet lauluryhmän mukana siellä käynyt:)
Poista