Erikoinen onkimatka

Otanpa vanhoista varastoista... Olen kirjoittanut tämän kertomuksen monta vuotta sitten lapsille. Se sopinee näin kesällä luettavaksi. Näin se menee:

-------

Jeesus lähestyi opetuslapsineen Kapernaumia. Pietari oli tyytyväinen, olisihan hän kohta kotona. Siellä vaimo ja lapset varmaan jo odottelivatkin. Niin, ja anoppi tietysti! Anoppi piti Jeesuksesta aivan erityisesti. Olihan Jeesus parantanut hänet kuumeesta.

Heidän saavuttuaan Pietarin talon kohdalle, portista ryntäsi joukko häliseviä lapsia. Siinä olivat Pietarin lapset  ja näkyi joukossa olevan naapurin lapsiakin. Hälinä kuului taloon sisälle ja kohta sieltä riensi ulos kaksi naista. Kävi juuri niin kuin Pietari oli arvellutkin. Koko joukko kutsuttiin syömään. Toisten kiiruhtaessa sisään, Pietari jäi hetkeksi ulos. Hän halusi vaihtaa päivän kuulumisia kaikessa rauhassa lastensa kanssa. Rauhallinen juttutuokio kuitenkin lopahti heti alkuunsa. Nimittäin pihaan asteli kaksi tärkeän näköistä herraa. Heillä oli tuima ilme kasvoillaan. Ensi töikseen he tiukkasivat, että maksaako Jeesus temppeliveroa?  Pietari vastasi, että "Tietenkin maksaa."  Siihen vastaukseen temppeliveron kantajat tällä kertaa saivat tyytyä.

Pietari siirtyi lasten kanssa sisälle. Heti Jeesus kysäisi häneltä, että perivätkö kuninkaat veroa omiltaan vai vierailta? "Vierailta", Pietari vastasi. Jeesus antoi silloin selvästi ymmärtää, ettei hänen tarvitsisi temppeliveroa maksaa. Hän halusi kuitenkin suorittaa sen. Näin siksi, jottei tulisi riitaa. Pietarille Jeesus antoi ohjeen lähteä rannalle ongen kanssa. Sieltä hän saisi verorahan. Lapset kiljaisivat riemusta. Ensin kuitenkin olisi syötävä, huomautti lasten äiti topakasti.

Kohta joukko oli valmiina onkireissuun. Eväitä ei tällä kertaa tarvittu. Lapset juoksivat rannalle nopeasti. Pietari kulki miettien Jeesuksen antamaa neuvoa: Onki veteen ja ensimmäisen kalan suusta löytyisi hopearaha! Rannalla hän toimi saamansa neuvon mukaan. Kaikki katselivat jännittyneinä kun hän nosti ensimmäisen kalan rannalle. Olisiko sillä raha suussa? Kyllä oli! Kaikki riemuitsivat. Kukaan ei malttanut jäädä onkimaan, vaikka se yleensä oli mieluista puuhaa, vaan lähtivät Pietarin mukaan temppeliveroa maksamaan. Kohdattuaan veronkerääjät Pietari maksoi temppeliverot Jeesuksesta sekä itsestään, kuten Jeesus oli käskenyt tekemään. Veronkerääjien suut loksahtivat ihmetyksestä auki, kun he kuulivat mistä raha oli tullut. Harvoin lienee verojen maksamisesta tullut niin hauskaa muisteltavaa!

-----

Tälläiseksi minä olin kuvitellut kertomuksen, joka löytyy kohdasta Matt. 17: 24 - 27.

 Rakastan muuten  Raamatun kertomuksiin perustuvia elokuvia ja kirjoja. Siis jos ne on tehty mahdollisimman tarkkaan sen tekstiiin perustuen. Sellaiset elokuvat ja kirjat puolestaan ärsyttävät, joissa on aivan mielivaltaisesti yhdistelty eri kertomusten henkilöitä ja  tapahtumia. Tai keksitty juonenkäänteitä, jotka sotivat Raamatun omaa tekstiä vastaan. Hyvä kristillinen kirja tai elokuva vahvistaa uskoa.