Joskus tapaa sellaista luuloa, että kristityt luulevat olevansa jotenkin parempia kuin toiset. Kuinka asia sitten on:
"Kristittyjen matkaseurue on särjettyjen sydänten seurue. Maailman murjomia... eri tavoin rikkinäisiä ja hylättyjä on matkaseurueeemme täynnä... kaikkia ... yhdistää se, että on jouduttu painiin oudon muukalaisen kanssa ja on tultu hänen kanssaan tutuiksi." Lainaus kirjasta Joka päivä lupaus kantaa/Juha Vähäsarja/ Perussanoma Oy
Raamatunkohtana oli 1 Moos. 32: 24-26. Voit katsoa halutessasi tästä koko luvun: Koivuniemen raamattuhaku/1 Moos. 32. Siinä Jaakob* painii erään tuntemattoman kanssa ja hänen lonkkansa vioittuu. Kohtaamisen seurauksena tapahtuu muutakin kuin raajarikoksi tuleminen. Jaakob vaistoaa painivansa jonkun sellaisen kanssa, joka voi siunata häntä... Ja siunausta pyytäessään, hänelle annnettiin uusi nimikin.
*Jaakob oli petoksella saanut veljelleen kuuluvan esikoisaseman. Hänen piti lähteä vihastunutta veljeään pakoon ja jo pakomatkalla petturi Jaakob sai huomata Jumalan valvovan hänen matkaansa. Jaakob näki unta enkeleistä, jotka kulkivat tikapuita ylös ja alas ja Jumalan lupaukset tulivat hänen osakseen. Pakopaikassaan sukulaisensa luona, hän rikastui ja sai perheen. Rikkaana miehenä hän palasi kotikonnuilleen, mutta pelkäsi kohdata veljeään Eesauta. Jumala kuitenkin valmisteli senkin kohtaamisen...
Tältä on toinen siipi irti |
Meistä rikkonaisista, jotka olemme saaneet kohdata Jeesuksen, on tullut kristityn nimen saaneita. Meistä ei tullut sen seurauksena enkeleitä, ei pyhimyksiä. Olemme rikkonaisia edelleenkin ja sellaisena armahdettuja* syntisiä, jotka vielä kerran tehdään ehjiksi jälleen. Sen alkuperäisen tekijän toimesta.
*Armahdustahan kaipaavat vain syylliset, rangaistuksen alaiset.
Erässä runossani kirjoitin: "Särkyneitä onhan meitä liian monta päällä maan. Elämään niin eksyneitä, mistä toivon löytää saa...." Jeesus on ainoa todellinen toivo elämässä! :)
VastaaPoistaToivon ankkuri - yli ajan rajan...
PoistaJotkut tosiaan ajattelevat, että uskovat ovat "hurskaita" (ainakin omasta mielestään) ja kun he osoittautuvat ihan tavallisiksi ihmisiksi synteineen, niin reaktio on tosi negatiivinen. Onhan toki sitten sellaisiakin uskovia, jotka tosiaan pitävät itseään muita parempia.
VastaaPoistaOn meitä tosiaan "joka lähtöön". Monille varmaan uskoon tulo on sitä, että saattaa itsekin luulla nyt joksikin tulevansa... Kunnes huomaa ettei ole itsessään mitään, ja alkaa nähdä niitä "pintaan nousevia pohjamutia"...
PoistaAmen!
VastaaPoista