Otetaan tähänkin siis kuva vanhoista varastoista. Uusi juttuni olisi liittynyt tähän taannoin setvimääni pöytäliinapinoon, jota kuvan arkussa säilytän.
Hyvää päivänjatkoa kuitenkin itse kullekin!
 |
| Yksi liinalöytö taannoin, juuri meille sopiva aihe |
keskiviikko 20. tammikuuta 2016
"Suma seisoo" - eli blogissa saattaa olla tauko
On nyt kamerassa se seisova suma. Tänäänkin otin erästä juttua varten kuvia, mutta niitä ei nyt teknisistä ongelmista johtuen saa tänne. Joten, odotellaan koska tämä emäntä jaksaa ruveta opettelemaan tarvittavaa uutta asiaa... Tosin, on vielä juttujentekoon se "varaventtiili", että otan "vanhoista varastoista", sillä jonkin verran on tullut otettua kuvia, joista onkin sitten jäänyt juttu pykäämättä.
Otetaan tähänkin siis kuva vanhoista varastoista. Uusi juttuni olisi liittynyt tähän taannoin setvimääni pöytäliinapinoon, jota kuvan arkussa säilytän.
Hyvää päivänjatkoa kuitenkin itse kullekin!
Otetaan tähänkin siis kuva vanhoista varastoista. Uusi juttuni olisi liittynyt tähän taannoin setvimääni pöytäliinapinoon, jota kuvan arkussa säilytän.
Hyvää päivänjatkoa kuitenkin itse kullekin!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Toivotaan, että tekniset ongelmat helpottavat! Hyvää viikon jatkoa :)
VastaaPoistaKiitos. Samoin sinne:)
PoistaNonniin...ois pitäny heti samantien opetella itsenäisesti sitä tarvitsemaani juttua, kun nuorimies sen mulle opetti. Tänä aamuna kytkin kyllä piuhoja ja sain esiin jotain tarvittavaakin, mutta mitäpä sitten pitikään tehdä... Eipä tullut hommasta mitään. Ja se opettajanikaan ei tule ihan lähipäivinä. Joten, kärsivällisyyttä ja malttia rouvaseni, sanon ainakin itselleni:)
VastaaPoistaSellaista se on tekniikan kanssa. Mullakin poikani aina neuvoo uudet asiat mutta eihän tämä muori niitä ihan helpolla opi mutta pikkuhiljaa hyvä tulee kun opettelee yhden asian kerrallaan. On muuten valtavasti rouvalla pöytäliinoja :)
VastaaPoistaJuu, onhan niitä:) Enimmäkseen sukulaisilta kertyneitä, mutta onhan siinä joukossa joku oma tekemäkin ja kirppareilta hankittu myös. On se tuon tekniikan kanssa sentään se hyvä, että meillä on nuo omat opastajat, joilta kumminkin helposti opetusta saa. Kunhan vaan ovat paikalla sitä antamassa:) Voisin minäkin ehkä silleen etänä vielä yrittäää tätäkin asiaa, jos en malta odottaa hänen käyntiään.
PoistaIhania liinoja, tekis mieli hypisteleen. Tuosta punaruskeasta hapsureunasta tuli mieleen. Meillä oli myös liina jossa lankahapsut ja minä palmikoin niitä hapsuja, äiti ei tykännyt.
VastaaPoistaTuo hapsullinen on varmaan jomman kumman tädiltä peräisin, mutta muistan meilläkin olleen sellaisia. Joku mustahapsullinen tuli mielestäni isän äidiltä ja sitten äidillä oli joku vaaleahapsuinen ainakin. Noissa tuommoisissa olikin niin pitkät hapsut, että niissä olikin palmikoimista:)
PoistaToivottavasti probleema on selvitettävissä ja selviää pian.
VastaaPoistaOn siinä pöytäliina poikineen ja jälleen historiaakin, monet pöydänkäyttäjät nähneitä liinoja. Tykkään semmosesta. Juuri eilen katselin omaa pöytäliinakokoelmaani pahvilaatikossa. Ne pitää heittää kosteusvaurion vuoksi pois, kun pesu ei auta noihin tekstiileihin. Aloitan kokoelman alusta.
Se että joku on näissä paljon vaivaa nähnyt tehdessään, on jo hyvä syy tallettaa näitä. Tosin olisi tilanahtaus ja vähän olen miettinyt, että ei kaikkea voi säilyttää, mutta vaikeaa on poiskaan laittaa.
PoistaNuo kosteusvauriojutut on kamalia. Mekin aikanaan tänne muutimme sellaisesta syystä, mutta meillä ei ollut tarvis tavaroita sen vuoksi hävittää. Nuo kosteusvauriojutut on niin monivivahteisia, pitkällisiä ja hermoja raastavia juttuja.