Arkista on

Tähän arkiseen juttuun sopinee laittaa kuvitukseksi muutama kuva, jotka auton ikkunasta nappasin lauantain Lieksan käynnillä ja jotka eivät mitenkään liity tekstiin siis.  Ekat kuvat kirjaston nurkilta. Odottelin autossa toisia ja tuijotin vesitornia. Näitä vesitornikuvia varten kylläkin nousin autosta.

















Tänä aamuna oli tosi mustaa kulkea tuolla taksia odottamaan, kun piha ja iso osa tiestä oli nyt aivan lumetonna. Kyllä huomasi eron siihen, jos on hieman lunta maata valaisemassa. Pimeää oli, vaikka oli taskulamppu mukana. Nyt voikin jo ruveta lohduttelemaan itseään sillä, että kuukauden päästä alkaa valostumaan taas...

Eilinen oli kolmen P:n päivä; pyykkiä, perunalaatikkoa ja pullaa. Ja voisihan siihen vielä neljännenkin p:n laittaa, eli postinhaku, joka sekin piti erikseen tehdä, kun ei ollut vielä koululaisen tuloon mennessä laatikoon tullut. Siinäpä sitten takaisin kävelinkin metsiä myöten huvikseni.

En ole lainkaan keittiötyyppi, mutta eilen siis tein viipaleperunalaatikon, jossa oli myös jauheliha. Mitään ohjetta sellaisen tekemiseen en enää tarvi, mutta onnistuminen on tietysti miten nyt kulloinkin... Nyt kuitenkin onnistui. Yksi neitokainenkin sanoi tykkäävänsä. Ja sitä pullaa minun oli tehnyt mieli jo loppuviikosta, mutta nyt vasta sain aikaiseksi. Nekin olivat vain veteen tehtyjä, kuten useimmiten nykyään ne taidankin tehdä. Tämä siis sen tähden, että useinkaan ei maitoja ole laskettu mihinkään pullan tekoon, koska sitä niin harvoin tehdään. Vesi käy ihan hyvin siihen, kuten lätytkin voi tehdä veteen. Niille tietysti, jotka ovat ruoanlaitossa ja leivonnassa taitavia, ei kenties tuollainen versio maistu.

Näin Lieksassa.