Kävelyretkeltä tarttui mukaan...

Lähdin iltapäivällä kävelemään. Olin aika turhautunut siihen, etten saa mitään tähdellistä aikaiseksi. Kävellessä on hyvä rauhoittua ja juttelinkin mielessäni Jumalalle ajatuksiani. No, sitten saavuin sellaiselle tien osuudelle, jossa kasvoi paljon kukkia. Päätinkin poimia niitä mukaani. Ja paluumatkalla otin vielä tienpielestä tuollaisen puun pötikän. Kaikkea sitä täytyykin mukanaan laahata. Olen kyllä sitä ennenkin katsellut sillä silmällä:) Siitä voi ehkä kehitellä jotain. Ja jos ei mitään synny, voi sen heittää huoletta pöpelikköön.