torstai 22. elokuuta 2019
Oli joskus rehevämpääkin...
Vähän huvittavaa. Etsin tänä aamuna toiseen blogiini kuvaa. Löysin sopivan vuodelta 2017 ja siitä huomasin, että oli ollut vähän paremmman "puutarhan" vuosi. Krassejakin vähän toisin kuin nyt. Ja kaikenlaista muutakin näkyi olleen. Nythän ne, jotka kukkii, taitaa voida lähes yhden käden sormilla laskea... Ja luulin, että mustasilmäsusannaa ei ole saatu ennen kukkimaan. No, olipas. Löytyi kuvia siitäkin. Vaikka ei takapihasta otettu yleiskuva silloinkaan kovin häävi ollut, on siitä silloisesta kukkarunsaudesta (nykyiseen verraten) kuitenkin otettu silloin ilo irti runsaan kuvamäärän muodossa ja maljakkoonkin siitä oli otettu. Riittääpä siitä kuvitukseksi tähänkin nyt.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kuvista onkin hyvä muistella menneitä, tuo kesä taisi ollakin aika sateinen silloin. Olin koko kesän töissä ja tuntui ettei pysty nurmikkoa laikkamaan kun oli sateista.
VastaaPoistaHienosti on kukkineet teilläkin kukat silloin.
On kiva kun toisinaan kuitenkin saa ihan kunnolla kukkaloistosta iloita. Tänä kesänä sai oikeastaan olla tyytyväinen, jos jotain ilmaantui maasta. Mutta nekin vähät on sitä tarkemmin huomioitu:)
PoistaIhania kukka-kuvia onkin :)
VastaaPoistaOnneksi joinain vuonna tuommoistakin on. Ja kiva oli kun löysin nyt nuo kuvat:)
PoistaKauniita, tunnelmallisia kuvia! Ihanat kukat, houkutteleva polku, jolle tekee mieli lähteä seikkailemaan, ja ihana penkki, jossa olisi kiva istuskella :)
VastaaPoistaSilloin oli enemmän silmäniloa:) Tänä vuonna jäi kukat hyvin vähäisiksi. Ja nuo polut, joita tässä meillä muutama on, olisivat tavallaan ihan mieluiset minulle käveltäväksi, mutta en ole vielä päässyt irti punkkipelosta... Se asiahan tuli enempi meilläkin tietoisuuteen 2-3 vuotta sitten, kun niitä alkoi täälläkin näkyä. En ole yhtään marjojakaan tänä vuonna kerännyt, vaikka niitä ymärillä olisi. Tänäänkin taas minulta kaksikin ihmistä ihan ystävällisesti kylläkin kysyi, olenko poiminut... Ja vastasin vain, että yhtään marjaa en ole kerännyt, ei ole huvittanut. Varmaan mielessään ihmettelevät sitä kyllä, kun marjojen äärellä asutaan.
PoistaOnpa kauniita kukkia, jakauniit siniset kalusteet ulkona, ihana tuo polku tuonne metsään,vaikka asutkin metsässä, niin sinulla on mahdollisuus kuvata vaikka mitä siellä, tarkoitan eläimiä, jos niitä tykkäät kuvata,silloin joskus siellä pihallanne tömisteli karhku ja ilves, se etuoikeus siinä on kun asuu metsässä.Tätini mökki on siellä Vuonislahdessa tyhjänä, kun muutti viime kesänä lieksaan, niin vähän ajateltiin että tullaan sinne muutamaksi päiväksi tai viikoksi, ja laitan jotain syöttejä pihalle, niin pääsen kuvaamaan vaikka kettuja, kun en ole ketuistakaan yhtään kuvaa saanut, vaikka olen niitä täällä nähnyt,ja puskissa istunut, ja metsässä useasti käynyt,mutta pian tulee pimeät päivät...
VastaaPoistaOlin kuukausi tolkulla lieksassa äidin takia, mutta mieli tekee sinne päin silti, onhan siellä täti, serkkuja minulla ja miehelläni ja tuttuja myös siellä,
jotka ottavat mielellään yö kyläänkin.
katsoin sitä areena kesähuutokauppaa vasta nyt, en ole koskaan ennen katsonut, kirj.kommenttia vielä sinne autioituneeseen blogiin.
Kyllä tykkäisin luonnossa kaikenlaista kuvata, mutta nyt on kameranikin epäkunnossa, joten täytyy tyytyä tyttöjen ottamiin kuviin tai katsella vanhoja. Kettua en minäkään ole saanut kuvaan. En tosin usein ole nähnytkään, mutta kerran kävi tässä pihassa. Oli vain niin nopea, etten ehtinyt kuvaa saada.
PoistaSinun tekee mieli tänne ja minä haikailen sitä mahdollisuutta, että voisin Pomarkussa useammin käydä. Viime syksynä minulla olisi ollut mahdollisuus olla siellä peräti viikko yhteen menoon, mutta totesin silloin, että turha minun on sellaista oikeastaan haikailla, kun en kuitenkaan oikein osaa toisten huushollissa olla montaa päivää. Sellainen olisi kivaa, jos tosiaan olisi mökki siellä, että voisi olla siellä ja tehdä sieltä käsin sitten päivävierailuja eri paikkoihin. Yyterissä meiltä kävi osa porukasta tänä kesänä, mutta minä en ollut siellä. Reposaari ja se seutu on semmoista, että mielellään sielläkin kesäisin kävisi katsomassa, kun Reposaaressa asuttiin joskus yksi vuosi. Yleensä meidän länsisuomen vierailut on niin lyhyitä, että käydään vain äidin ja siskon luona.
Onpa kaunis piha!
VastaaPoistaOn tuossa takapihalla sinä vuonna, josta kuvat on, kukkia ollut ihan hyvästi, jolloin siinä oli sitä kauneuttakin:) Mutta nyt se ei sitä ole, kun ei ole ollut intoa siellä mitään tehdä.
Poista