Niinpä käytiin. Ja Kankaanpäässä myös. Eilen "illalla" palasimme. Kello oli siinä vaiheessa jo 23... Saimme oikein ennätyspaljon kulumaan tuohon poikki kotomaan ajamiseen, sillä siihen meni aikaa peräti 14 tuntia. No, se johtui siitä, että poikettiin niin monesti kaupoissa. Itsekin sitä tahdoimme, mutta nuorimmat tahtoivat myös koulun alkua varten etsiä erinäisiä asioita. Joten niinhän sitä aikaa sitten meni. Taisimme pysähtyä jokaisessa kaupungissa välillä Pomarkku-Lieksa, paitsi Joensuussa, koska mihin kaupaan sitä enää siellä olisi edes ehtinytkään, saati jaksanut.
Matkalla tulin syöneeksi paljon salmiakkia. Aika vähän välitän enää muista makeisista. Pandan tehtaallekaan en Vaajakoskella mennyt, vaikka toiset menivät. Saan heiltä kyllä suklaata sen verran kuin sen makean hinkua tulee:)
Mutta koska minulla ei nyt ole omia kuvia otettuna reissulta, sopinee tähän tohtori "G. Tropin" minulle 80-luvulla määräämän "lääkepussin" kuva. Kuuri näyttää kumma kyllä jääneen himpan verran kesken, sillä pussista pilkottaa yksi "pilleri". Samalla kertaa sain myös pullotettua troppia, mutta enpä vain nyt tiedä, missä pullo tällä hetkellä on.
Tervetuloa takaisin :) Mä en enää nykyisin juurikaan tykkää salmiakista enkä lakuista...mies kyllä. Itsellä on himo suolapähkinöihin ja hunajapähkinöihin ja joskus suklaaseen, ei juuri muihin "naposteltaviin".
VastaaPoistaKiitos:) Mulla taas on käynyt just toisinpäin, että salmiakki on jäänyt kaikkein mieluisammaksi makeiseksi, vaikka nuorena ostin suklaatakin silloin tällöin. Sipsit ja naksutkin maistuu kyllä, mutta mitään näistä ei minun oikeastaan pitäisi nautiskella.
PoistaOli oikein kiva nähdä ja jutella. Meillä meni kotiin pääsy tiistain puolelle.
VastaaPoistaNiin oli:) Ahaa, teillä meni niin pitkään! Sitähän jo uumoilittekin, että pitkään taitaa kestää:)
PoistaMuistan itekkin kun lapsena tuli paljon syötyä salmiakkia, nyt en voi syödä.
VastaaPoista( Käykää ihmeessä joskus matäsvaaran avolouhoksella, on huikeat kalliot, rappujakin voi nousta aika korkealle, jos uskaltaa, se mummo asuu siinä talossa, eli omistaa sen, ja harrastuksena pitää pientä kauppaa, kirppis on aika iso ja paljon tavaraa, pikku myymlästä saa kahvia pullan kanssa, pakasteessa on hyvät pitkot, mummohan on kova juttelemaan, kun harvoin ihmisiä näkee siellä.45 vuosi sitten muistan että siellä oli vielä elämää, miehen mummo asui siellä.)
Olisi varmaan ihan mielenkiitoista käydä:) Sellainen ajelu sopisi hyvin vaikka Nurmeksen reissun kanssa samaan, kun ei sielläkään ole tullut aikoihin käytyä.
PoistaTuli tästä mieleen, että sellaisissa paikoissa, joissa on elänyt vuosikymmeniä aiemmin tai muuten nähnyt paikkaa, tulee vähän ristiriitainen olo joskus. Toisaalta on kiva käydä, mutta kun muistaa mitä aiemmin oli, voi tulla surullinen olo. Minulla on Pomarkussa vähän sitä, vaikka siellä ihan eläväinen kirkonkylä onkin. Mutta kun sitä ikäänkuin kaipaa sitä kaikkea, millaista ennen oli. Muistaa tutuimmilta paikoilta jopa puita ja pensaita, jotka nyt puuttuvat; niinkuin Pomarkun hautausmaalla on tapahtunut muutoksia. Uusia puita on onneksi istutettu. Tykkäsin käydä siellä nuorena välillä istuskelemassa, kuin jossakin puistossa. Ja nytkin kävin useamman kerran siellä kävelemässä.
Kirjoitin pari päivää sitten kommentin, mutta julkaise nappi jäi painamatta ilmeisesti.
VastaaPoistaKirjoitin, miten Pomarkku on tuttu siitä, että kuljin linja-autolla sen läpi kerran viikossa runsaan kahden vuoden ajan. Kankaapää samoin, paitsi lisäksi muistakin syistä se on tuttu. Muistoja näihin liittyy, ei ihan helppoa aikaa ollut. Onneksi ei kuitenkaan ole mitään ikäviä muistoja.
Harmi kun aiemmin laitettu kommentti jäi jonnekin, mutta onneksi laitoit uudestaan! Minäkin aikanaan kuljin linja-autolla päivittäin Pomarkusta Kankaanpäähän kun kauppista kävin. Siihen aikaan, eli 80-luvun alkupuolella, linja-autoja saattoi olla useampiakin sen kaupan pihassa, joka nykyisin on Sale. Mutta nyt on kaupan pihakin pienempi. Aikanaan tehdyt kevytväylät lohkaisi siitä siivun. Onneksi muuten oli se kivisilta jälleen tekeillä ja näkyi olevan kyltti, jossa sanotiin sillan olevan valmis 6/2020. On varmasti kyläläisistä kiva päästä siitä ajamaan taas:) Nythän ei edes linja-autot kulje kylän läpi, kun se silta puuttuu.
Poista