Oli jokseenkin ankean tuntuista nousta ylös siihen pimeyteen, joka näin aamuisin vallitsee. Pimeä helposti puristaa esiin pelot ja ankeat ajatukset. Mutta aamun luettavissakin mainittiin pimeät aamut; kerrottiin kuinka Jeesus lähti ulos, rukoilemaan:
"Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa sai olla yksin, ja rukoili siellä." Markus 1:35 KR-92
Herää kysymys, että mitähän Jeesus rukoili? Sitä ei kerrota. Vaihtoehtoja voisi olla vaikka kaksi: joko se, että hän rukoili voimaa alkavaan päivään, tai sitten riemuitsi siinä hetkessään. Aamun jakeissa oli tällainenkin jae psalmeista, jollaista olisi voinut Jeesuskin käyttää. Siinä kun on oikeastaan kumpaakin: "Mutta minä... ylistän sinun uskollisuuttasi joka aamu, sillä sinä olet turvani, pakopaikka hädän päivänä." Psalmi 59:17 KR-92
Toinenkin kohta muuten mainitsee Jeesuksen vetäytyneen rukoilemaan: "Mutta hän vetäytyi jälleen autiolle seudulle rukoilemaan." Luukas 5:16 KR-92
Jos ajattelen itseäni, varsinkin näin pimeinä syksyaamuina, niin itse tarvitsen rohkaisua ja voimaa ainakin alkavaan päivään. Ja sitä juuri etsin niistä aamun luettavistanikin. Vaikka Jumala on aina sama, niin omat tuntemukset ovat vaihtelevaiset. Pimeässä ei välttämättä ihminen koe samaa riemua, kuin olisi aamun auringossa. Pimeä tuo esiin helpommin pelkoja.
Mutta kerran Jeesus opetti ihmisten tunnoistakin, jolloin ei välttämättä olla mitenkään voimiensa tunnoissa, vaan kenties ihan toisinpäin. Jeesuksen sanat olivat - ja ovat, lohdullisia monille oman pienuutensa tunnoissa ja pimeässä oleville:
"Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita ovat murheelliset: he saavat lohdutuksen.
Autuaita ovat kärsivälliset: he perivät maan.
Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.
Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.
Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te kerran saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä." Matteus 5:3-12 KR-92
Tuota edelsi se tieto, että Jeesus oli nähnyt kansanjoukot ja alkoi sitten opettaa heitä. Eräässä toisessakin kohdassa puhutaan siitä, kuinka Jeesus näki kansanjoukot:
"Kun hän näki väkijoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla." Matteus 9:36 KR-92
Heidän - (meidän) - paimenena Jeesus tahtoi - ja tahtoo, olla💞
---
Ja nyt ei ole enää pimeä. Päivä on valkenemassa. Jo näkyy aurinko taivaanrannassa metsän puiden välistä kaukana - mutta myös ihan lähellä, ihanasti valaisten jo lähistön puunrunkoa.
Alla linkki eilisaamun juttuun toisen blogini puolella: (rohkaisuksi sekin kirjoitettu...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti