33-vuotias Janita pitää ajotarvikeliikettä naisille - siis niille, jotka moottoripyörällä ajavat. No siinäpä taas juttu, joka sai minut muistelemaan, kun olisin itsekin halunnut moottoripyörän. Jutun Janita ei kuulemma saanut mopoa, vaikka olisi halunnut:
https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000010703032.html
Itse olisin halunnut moottoripyörän, mutta en sitä saanut, kun kotona vastustettiin. Ei tukenut isäkään sitä hinkua, vaikka oli itsellään ollut moottoripyörä; ja oli opettanut minut kyllä mopolla ajamaan ja hankkinut minulle myös sen ekan mopon. Toisen ostin itse, ihan uutena paikallisesta pyöräliikkeestä. Mutta se motskari... Ymmärrän kyllä nyt, että siinä oli vanhemmilla se vaaran huomioiminen takana. Ja varmaan se silloin minulle ihan ääneenkin sanottiin. Ja sitten oli se näkökanta, että kohtahan voisin auton ajokortin hankkia 18 täytettyäni. Niinkuin sitten teinkin. Sain ajokortin 10 päivää synttäreideni jälkeen. Ja isä oli tukena auton ostossa, vaikka hänellä itsellään ei koskaan ollut auton ajokorttia. Auton oli kyllä silti nuorena miehenä omistanut... Mutta mopo oli siis se hänen varsinainen kulkuneuvonsa jonka muistan; kunnes siirtyi sitten ihan polkupyörään.
Alla kuvia ja juttuja joita on ollut aiemmin. Ekassa kuvassa isä ja minä v. 1970.
https://vaaranlaella.blogspot.com/2014/09/isa-ja-mopo.html
Ihania muistoja ja menneiden aikojen valokuvia ❤️ Niin nostalgista! Vai olet sinä ollut mopotyttö ja moottoripyöränkin olisit halunnut. Minä ajoin vain polkupyörällä ja autokouluunkin menin vasta nelikymppisenä...
VastaaPoistaHyvä kun hankit kortin sitten, kun sillehän yleensä käytöä kuitenkin löytyy ❣️Kummasti se lyhyt mopoaika mulla aina mieliin palaa, kun vähän saa sytykettä😀 Olisikohan isä opettanut minua ajamaan, jos poika olisi taloudessa ollut? Mene ja tiedä, mutta olisihan tuo saattanut, ainakin jos tyttäret olisi sitä taitoa kinunneet😄
Poista