Jotain sellaista kysymystä tuli äsken mieleeni.
Mutta oikeasti: jokainen ihminen jättää kyllä jäljen tähän maailmaan, vaikka tulevat ajat ja jälkipolvet eivät tietäisi ihmisestä mitään! Jokainen ihminen on jättänyt jälkensä jo syntymällä tänne; ja jo ihan silläkin, että häntä on odotettu, vaikka hän ei sitten silmiänsä edes olisi avannut tälle maailmalle! Hän jätti jälkensä vanhempiinsa, ym. läheisiinsä, vaikka he eivät olisi sen kummemmin tulleet häntä edes tuntemaankaan. Kun näin on, jo ennenaikaisesti täältä ajasta poistuneen kanssa, kuinka paljon suuremman jäljen jätämme me jokainen, vaikka meistä ei kirjoitettaisi mitään muistelmia, eikä jälkipolvet meitä muistelisi.
Jumalan kirjoissa kuitenkin on jokainen ihminen muistettuna. Ja nähtynä.
Voimme siis siinä mielessä rauhallisin mielin elää sitäkin elämää, joka ei näytä suurelta kenenkään silmissä. Yhtä arvokas se silti on kuin jonkun muunkin.
---
Mitä maksaisit ihmisestä?
Jeesus maksoi oman elämänsä. Jokaisesta meistä!
"Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän." Evankeliumi* Johanneksen mukaan, luku 3, jae 16 (v. 1992 suomennos)
*Evankeliumi tarkoittaa hyvää uutista, ilosanomaa.
Esikoinen minäkin olin , ja äitini oli myöhemmin yksin huoltaja, meni sitten naimisiin isä puoleni kanssa, joka sitten suhteellisen nuorena kuoli ja ja äiti oli taas kahden lapsen yksin huoltaja.
VastaaPoistaTuosta sun kirjoittamasta tulikin nyt mieleen se, mitä tänä aamuna vihkooni kirjoittelin, että jokainen ihminen on kuin aarrearkku; täynnä kaikkea sitä, mitä elämä on tuonut. Muistoja, kokemuksia, ajatuksia, suunnitelmia, tunteita. Jokainen ihminen olisi sen laulun arvoinen, että tulisi kuulluksi ja nähdyksi. Jumala meidät kyllä jokaisen näkeekin ja tuntee - täysin! Siunausta sinulle sinne:)
PoistaKyllä me oma jälkemme jätetään, vaikka meillä ei olisi ulkonaisesti mitään suuria saavutuksia. Tärkeintä on kuitenkin aina se, mitä ollaan ihmisenä. Ja Jumalan lapsina, hänelle arvokkaina. Ja läheisillemme ollaan rakkaita.
VastaaPoistaNäin se on:) Kun aina itsekin muistaisi, että miten arvokas itsekin on, ja kaikki toisetkin, kun ollaan Jumalan taideteoksia kaikki:)
Poista