Vanhoissa kirjoissa on sitä jotain. Meillekin muutamia kirjavanhuksia on kertynyt. Alla kuvassa joitakin niistä, eli niitä, joita sain helpoiten kaapista esiin... Vanhin kirja tuossa ensimmäisenä 1800-luvun lopulta; Ulvilassa joku saanut sen rippilahjaksi vuonna 1890 ja nuorin viimeisenä; Bynyanin kirja vuodelta 1927.
Erityinen suosikkini ihan tekstinsä perusteella on juuri tuo John Bunyanin omasta elämästään kertova Ylenpalttinen armo. Olin eräästä kirjasta saanut siitä vihiä ja halusin sen luettavakseni. Lieksan kirjastossa sitä ei ollut, mutta Nurmeksesta se tuli kaukolainana. Eipä ollut kovin tuore opus, kun oli jo 80-vuotias muistaakseni sekin luettavakseni tullut kirja. Pidin kirjasta kovasti. Siinä Bunyan kertoo kuinka hänestä, paljon kiroilevasta miehestä, tuli uskova ja sitten myös siitä, miten vaikeaa hänellä oli uskonelämässään vuosien ajan, vaikka hän samaan aikaan toimi sananpalvelijana muille. Kirjasta voi mielestäni saada rohkaisua sellainen, jolla on samantapaisesti vaikeaa. Parasta siinä oli juuri se, että Bunyan itse kertoo kamppailuistaan avoimesti. Rupesin haluamaan kirjaa ihan itselleni omaksikin. Tuntui kyllä vähän toivottomalta löytää sitä, mutta niin vain joskus onnisti, että se löytyi vieläpä ihan Lieksan Löytöpuodista.
Tuokin kirja täyttää ensi vuonna jo 90 vuotta, vaikka on paljon nuoremman oloinen kirja, pehmeine kansineen ja helppolukuisine teksteineen.
Olen muuten usein toivonut, että joku ottaisi tehdäkseen uuden käännöksen Bunyanin Kristityn vaelluksesta. Se on hyvä kirja, mutta siitä tulisi nykyajan lukijalle sujuvampi lukukokemus, jos sen kielisasu saataisiin onnistuneesti nykyaikaistettua. Yksi lapsille tarkoitettu Kristityn vaellus on kyllä aika hyvä osoitus siitä, nimittäin sellainen aikoinaan Aika Oy:n julkaisema, jossa tekstin oli mukaillut Jean Watson ja kuvitus oli Vic Mitchellin tekemä. Kuvatkin oli tosi hyvät.
Kaikkein vanhin tässä esillä olevista kirjoista on kuitenkin jostain länsirannikon kirpparilta ostettu. Se on Ulvilasta alunperin oleva, jonkun nuoren vuonna 1890 rippilahjaksi saama Uusi Testamentti ja psalmit. Kirjassa on erittäin kaunis kansi, mutta vanhoissa kirjoissa on vielä arvokkaampaa minusta juuri tuo, jos niissä näkyy edellisestä omistajasta jotain. Ja tälläkin kirjalla on täytynyt olla jo monta omistajaa tässä välissä..
Tässä tuli siis tarkemmin esitetyä satsin nuorin ja vanhin. Allaolevat kuvat puolestaan kertokoot noista muista kirjoista, jotka jäävät iältään noiden kahden esitellyn väliin.
Joskus kirjojen välistä löytyy ylimääräistä mielenkiintoista...
 |
| Kuitti Wiipurin läänin sairashuoneen konttorista v. 1889 tai 1909? |
John Bunyanin Pyhä sota vuodelta 1904.
 |
| John Bunyanin Pyhä sota vuodelta 1904. |
Vaikka nämä nyt olivatkin hengellisiä kirjoja, niin minusta on ollut kiva lukea muitakin vanhoja kirjoja, vaikkapa 40-luvun romaanejakin.
Mutta nytpä onkin ihan uutta kirjaa arvonnassa, nimittäin blogissa Pihakuiskaajan puutarha arvotaan kolme puutarha-aiheista kirjaa. Kannattaa katsoa tästä linkistä: Kirja-arvonta blogissa Pihakuiskaajan puutarha
Itsekin aion osallistua:)
Onpa upeita löytöjä. Kristityn vaelluksen olen lukenut nuoruudessa. Lutherin kirjoista tuli mieleen, että ensi keväänä matkustan Wittenbergiin Lutherin jalanjälille. Kovasti jo odotan matkaa...
VastaaPoistaOho, sullahan onkin mielenkiintoinen matka odottamassa! Nyt olisi hyvä aika lukaista vaikka joku Lutherista kirjoitettu romaanikin:)
PoistaMeillä oli se Kristityn vaellus lapsille. Ostin sen joskus kirppikseltä, silloin kun lapsetkin olivat vielä kotona. Tykkäsin siitä itsekin :) Jossain välissä annoin sen vanhimmalle lapsenlapselle, ei taida enää olla tallessa hänellä...harmi... Lukeeko tuossa yhdessä kirjassa Kuusjärvi-niminen paikka? Äitinihän oli Kiihtelysvaaran Kuusjärveltä kotoisin ja minäkin siellä pienenä asuin.
VastaaPoistaMeillä on myös se versio Kristityn vaelluksesta. Siinä on minusta kaikki pääasiat mielenkiintoisesti kerrottu ja kuvitus lisää mielenkiintoa:) Kyllä siinä Kuusjärvi lukee, mutta tuo Kuusjärvi on nykyisin Outokumpua. Niin samannimisiä paikkoja paljon olemassa.
PoistaMinun työpaikallani on myös vanhoja kirjoja, onhan työpaikka jo 100 v. ollut tuossa paikallaan,aikoinaan lastenkoti, mistä vieläkin on jäljellä lastenkin kirjoja.Tulipa nyt mieleen että jos haluat käydä katsomassa työpaikkaani, se kun on ihan googlettamalla yleisesti nähtävillä.Eli suojakoti.fi valokuvia myös samalta sivulta löytyy historia.
VastaaPoistaHarmittaa kun tänäänkin on käynyt 18 katselijaa ja kommenttia varmaan on lähetetty, mutta minne ne menevät,enkä tiedä mistä saa korjattua, pitää laittaa postaus jos joku osais jelpata vaik sähköpostiin.
Tuo on kyllä todella harmillista, että ne kommentit menee jonnekin karkuteille! Toivottavasti joku pian keksisi, missä se häikkä on. Täytyykin käydä tutustumassa tuohon sinun työpaikkaasi. On varmaaan mielenkiintoinen, kun on niin pitkä historia sillä. Kiva kun laitoit tuon osoitteen:)
PoistaVanhoissa kirjoissa on viehätystä. Meillä taitaa vanhimmat kirjat olla tyttökirjoja äitini nuoruudesta. Olen niitä yrittänyt säästellä, koska joissakin on luullakseni Martta Wendelin kuvitus.
VastaaPoistaMinullakin on muutama äitini tyttökirja ja joissakin on tosiaan hyvin kauniit kannet. Eräs niistä on Annan nuoruusvuodet, ja siinä on vielä kansipaperi, osin repaleinen tosin. Siinä vihreäsävyisessä kuvassa kuvassa Anna seisoo matkalaukku kädessään. Toinen suosikkini on kirja Gulla-tyttö koulussa kansi, jossa Gullalla on kaunis sininen puku, hattu päässä ja taustalla sotilas hevosen selässä.
PoistaHienot kirjat. Tykkään kanssa vanhoista kirjoista. 😊
VastaaPoistaNiissä on tosiaan sitä jotain. Kai se on sekin, kun tietää, että ne ovat monenlaisten vaiheitten kautta selvinneet tänne asti.
PoistaVanhoissa kirjoissa on jotain mielenkiintoista. Kuka niitä on lukenut ja miksi niitä on ostettu, näitä aina mietin. Harmi, että kirjasintyyli on joskus sellainen, että kirjoja on vaikea lukea.
VastaaPoistaOlisi mielenkiintoista nähdä tilanne, kun joku vanha kirja on ollut uusi ja ensimmäinen lukija on saanut sen käsiinsä. Näissä tämänkin jutun kirjoissa oli joissakin niin vanha kirjasintyyli, että lukeminen on tavallista vaivalloisempaa.
Poista