Joulukoristeidemme joukossa on myös yksi ruskea pussi, jonka sisältönä on vanhat kuusenkynttilänpidikkeet.
Nämä kaikki ovat mieheni suvulta peräisin. Tuollaisia nipsulla oksaan kiinnitettäviä oli minunkin kotonani. Nuo toiset asetetaan kuusenoksaan roikkumaan tuosta varresta olevasta mutkasta. Alaosan koriste on paino, joka pitää koko komeuden pystyssä.
Kaivelin tänä vuonna tuon vanhan pussin pohjiaan myöten, koska halusin nähdä tätä juttua varten tarkemmin kaikki pussissa olevat pidikkeet. Pussin pohjalta löytyikin jotain yllättää: pari kolikkoa. Toinen ruotsalainen, toinen saksalainen. Toisessa oli vuosiluku 1985 ja toisessa 1976.
Meillä oli myös noita nipsullisia ja yhden niistä löysin ja toin tänne mukuloille näyttääkseni, no sekin on jo hukkunut. Itse en muista niitä käytössä. Kahdella naapurilla oli samanlaiset ja ne olivat vielä 70-luvulla käytössä.
VastaaPoistaMeillä oli käytössä noita mun lapsuudessa ennenkuin saatiin kuusen sähkökynttilät:)
PoistaOlipa ihania vanhoja löytöjä. Minäkin olen jossain nähnyt noita kuusenkynttilänpidikkeitä joskus. Ne ovat kivan näköisiä.
VastaaPoistaNiin on:) Joinakin vuosina olen lapsille näytteeksi jonkun kuuseen laittanut, mutta saa olla tosi tarkkana sellaisen kanssa.
PoistaMinulla on myös tallessa lapsuuskotini noita nipsullisia sekä noita tähti-"jalkoja", ne ovat jostain 60-luvulta varmaan, ainakin nuo nipsulliset. Sitten on vähän erilaisia nipsullisia, jotka ovat kiiltävämpiä, taitavat olla kirppikseltä...kuusen kynttilöitäkin mulla olisi (kierrätyksestä), vaan ei niitä kuuseen uskalla laittaa :)
VastaaPoistaMulla ei ole oman lapsuuskotini kynttilänpidikkeitä lainkaan täällä. En tiedä onko niitä äidilläkään enää, vaiko joko ovat ties missä. Kyllä se aikamoista vahtimista on, jos kuuseen edes yhden aidon kynttilän laittaa, saati jos niitä on aikoinaan ollut niissä monta. Kivalta sellainen kyllä näyttäisi:)
PoistaIhania aarteita! Siunattua ja valoa tuikutravaa joulua sinulle! Huomasin sinun käväisseen hiljenneellä Riihipirtillä jättämässä kauniit kaipauksen sanat. Kiitollisena painan ne sydämelleni. Olen paljon ajatellut Pirttini kohtaloa. Onko minulla enää annettavaa. Voisiko sanojeni soljunnalka saada jollekin vielä hyvää mieltä, korkeimman kosketusta? Tuumailen ja kuulostelen, josko vielä....
VastaaPoistaKiva kuulla sinusta! Mielestäni sinun Pirtilläsi on kyllä hyvää mieltä ja sitä korkeimman kosketusta annettavana! Aivan varmasti on näin, jos vain annat sanojesi sinne soljua:) Olisi tosiaan kiva, jos voisit sitä jatkaa, mutta onhan niin, että itse tekijä tietää käykö se päinsä. Ihanaa jouluaikaa sinulle ja kotiväellesi.
Poista