maanantai 11. joulukuuta 2017

Kiitos!

Kiitos teille ihanat blogiystävät kommenteistanne edelliseen!


Älkää ihmetelkö, jos täältä ei synny oikein mitään, on nimittäin jonkinlainen jumitus meneillään. Ei tule oikein mistään mitään, kaikki aloitettu tuntuu jäävän kesken. Jos nyt ylipäätään saa aloitettua edes mitään.


"Ai, tässä sitä nyt ollaan. Mitähän sitä nyt tekisi?"



Mutta nytpä minä toivotan teille oikein hyvää maanantaita ja koko viikkoa:)

8 kommenttia:

  1. Kiitos. Hienot kuvat jälleen sinulla. Kiitos avusta, jos voin puolestani autaa niin kerro toki. ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Mulla on semmoinen "mikään ei kauheasti jaksa kiinnostaa" -vaihe meneillään nyt. Sitä ei pimeät illat ainakaan yhtään helpota...

      Poista
  2. Kiitos näistä hienoista kuvista! Jumitus on tuttua. Näin talvella ei kannata vaatiakaan itseltään liikoja, vaan ottaa levosta käsin. Vetäytyä vähän "talviunille", jos on mahdollista! :)

    Mulla taas on syyllinen olo, kun en meinaa jaksaa käydä kaikissa toisten blogeissa enää niin usein. Olen niin hautautunut kirjoihin ja kirjablogeihin, että kaikki muu tahtoo jäädä... ja työkin vähän "haittaa harrastuksia"! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomaan itsekin tuota samaa, että omakin tahti käydä lueskelemassa toisten blogeja on selvästi hitaampi nyt. Siitä ei kannata ottaa lainkaan syyllisyyttä. Kai sitä tosiaan ollaan vähän talviunessa nyt. Minäkin olen nyt lukenut Thoenen Irlanti-kronikkaa. Vähän harmittelin, etten jättänyt koko satsia joulun aikaan. On ainakin kiva kuvitella, että käpertyisi sohvannurkkaan lukemaan torkkupeitto yllä eikä kesken "Irlannissa olon"
      tarvitsisi ruveta ajattelemaan vaikkapa ruoanlaittoa:)

      Poista
  3. Kyllä sitä aurinkoa vaan tarvitsisi talvellakin..jotenkin tuntuu kesäisin olo niin paljon pirteämmältä kun näin syksyisin/talvisin. Monesti tekisi mieli vetää vaan peitto korville ja kömpiä sohvalle katsomaan tv.tä tai lukemaan:) Mukavaa alkanutta viikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Se on tosiaan juuri niin. Minä olen tosiaan iltapäivällä ottanut torkkuja sohvalla ja siitä herättyäni olen ollut monasti ihan pökerryksissä jonkin aikaa. Sitten alkaa illan touhut, ruoanlaitot sun muut, ja sitä piristyy taas.

      Poista