Tämä päivä ensin

En tiedä, millä mielellä te vuodenvaihdetta ajattelette. Itselleni ajatus tulevasta vuodesta on aina vuoden vaihtuessa jotenkin vaikea. Vuoteenhan voi mahtua kaikenlaista. Mutta eihän sitä kukaan pakota ajattelemaan, päivä se on tämäkin. Eletään tämä päivä ensin ja muut päivät omalla paikallaan. Halusin jakaa teille yhden lainauksen vanhasta kirjasta. Tuon tekstin aina silloin tällöin palautan mieleeni, koska se on ainakin minulle ollut rohkaiseva ja lohdullinen.

Ote vanhasta  kirjasta "Taluta tielläs, kotien hartauskirja" vuodelta 1945 ja sen kirjoittajina on "sen ajan nuorempaa papistoa", sodan kokenutta.

"PYHÄ MURHEETTOMUUS.

 Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." (Mt. 6:34)

Tätä on joskus sanottu huolettomuuden evankeliumiksi. Jeesus Kristus itse sitä meille opettaa. Tällaista opetusta ja muistutusta tarvitsemme elämässämme. Me uuvumme elämämme taakkojen alla. Eteenpäin pääseminen ajallisesti ja hengellisesti näyttää olevan mahdotonta. Vaikeuksiin joutunut ihminen näkee asioittensa ajautuneen umpikujaan, josta ei ole mitään ulospääsyn mahdollisuutta. Kilvoituksessaan voimattomuutensa tunteva ajattelee kaiken kerran kuitenkin päättyvän surkeaan epäonnistumiseen. Näin toivottomuus valtaa mielen ja saattaa johtaa sen mukaisiin ratkaisuihin.

Tavallisin syy tähän toivottomuuteen on kuitenkin se, että kasataan huomisen päivän, tulevien viikkojen, kuukausien ja vuosien huolet tämän päivän päälle. Kuriton mielikuvitus ja sielujemme vihollinen, joka tahtoo aina synnyttää meissä antautumismielialan, tuo silmäin eteen kaikki vaivat ja vastukset pitkien matkojenkin takaa. Pian se ihminen, joka antaa tällaiselle mielialalle sijaa, sortuu ajallisesti, ja pian hänen hengellinen kilvoituksensa sammuu epäuskon yöhön.

Jumalan kansalla on lupa elää päivä kerrallaan. Se katselee tätä päivää Jumalan antamana ja tuntee, että hänen avullaan ainakin se vielä läpäistään. Löytyypä tästä yhdestä päivästä paljon kiitoksenkin aiheita. Herran kansan ei tarvitse eikä se saa etukäteen kantaa tulevaisuuden vaivoja, sillä tuleviin päiviin on Jumala saattanut kätkeä loputtoman määrän omia ratkaisujaan ja aina uusia ihmeitä, jotka täydelleen tulevat muuttamaan koko elämän sisällön.

Joka päivä on odottamassa uusi armo ja voima."

(Ja virreksi tekstin loppuun oli merkitty:  "Virsi 14:4-7", joka on siis vanhasta virsikirjasta.  Yllä olevan tekstin oli kirjoittanut Armas Antila.


Ote oli  kirjasta "Taluta tielläs, kotien hartauskirja/Toimittaneet Kusti Korhonen ja Erkki Niinivaara/Kristillinen palveluskeskus" vuodelta 1945. ja sen kirjoittajina on "sen ajan nuorempaa papistoa", sodan kokenutta.