Sitten se toinen asia, käsityöhommeli.
Kaivelin eilen laatikoitani. Yhtä sukkaohjetta etsimään aluksi rupesin ja sen löysinkin. Mutta... ei noin työlään näköistä nyt sittenkään... Mitäs siitä kansiosta muuta löytyy? Ai, niin! Tuommoinenkin paperi. Siinähän onkin nuo monta vuotta sitten piirtämäni suunnitelmat jouluisesta patalapusta ja toinen samassa paperissa on vaikka kevääseen sopiva pikkulaukku. No, jos tekisinkin sen patalapun nyt.
Rouva sitten ottaa sopivanväriset langat ja käy ohjeestaan poiketen virkkuuhommiin. Tekeleestä näyttäisi tulevan aika kookas patalappu...
Lopulta hän tekee siihen mustan reunuksenkin, josta tulee ihan mieleen sellainen, kuin jonkin punaisen pikkumökin seinät olisivat reunoilta hiiltyneet... Sopii olla varovainen kyttilöiden kanssa!
Ajatus muuttuukin laukuksi. Ja niin hän kaivaa mustat farkunraadot esiin ja leikkelee niitä, ompelee välillä. Ja kun on kulunut aamupäiväisestä työn aloitttamisesta (virkkuusta) jotain 6-7 tuntia, (siinä välissä laitettiin ruokaakin ja tehtiin turha reissu kirjastoautolle, josta myöhästyttiin...) niin hänellä on uusi laukku. Toiselta puolelta omituinen jouluaihe, toinen puoli käy kesäänkin.
Mutta... mikähän se mahtoi olla tuo valmis nauha, jonka laatikostani löysin ja kantohihnaksi laitoin? Toivottavasti ei ilmene, että se vaikka jonkun repusta puuttuukin...:)
---
Ja tällä jutuntekijällä meinasi illalla "käämit kärähtää", kun tätä juttua aamua varten naputteli. Niin monta keskeytystä tuli tällä aikaa. Nuorin teki suklaapaistosta. Ensin ei löytynyt koko ohjetta. Onhan se minun vanhassa kouluvihossa kyllä, mutta se on kamalasta käsialastani johtuen selkokirjoitettu muidenkin luettavaan kuntoon erilliselle paperille. Sitten toinen muisti, että on ottanut siitä kuvan kännykällä, joten saatiin siis ohje sillätavoin näkyviin. Uudestaan en olisi nyt ruvennutkaan sitä kirjoittamaan. No, leipomatouhu alkoi. Vaikka sitä on tehty ennenkin, niin olihan siinä kysymys toisensa perään, joihin tämä äiti aika äreänä vastaili. Lopuksi sain vielä hoidella paistonkin, ensin välillä kääntää peltiä paiston alussa, ettei se vänkyrällä pellillä pala yhdestä kulmasta. Jonka se jo olikin ehtinyt tehdä, kun kääntöpuuhiin marssin. No, tulihan se paistos syötäväksikin asti lopulta. Vaikka vaalea tuli paistoksesta, kun kaakaojauhekin oli päässyt loppumaan. Ja varmaan sen kaakaojauheen puutteesta johtuen, oli paistos tavallistakin makeampaa.
Sulla on aina tuollaisia ylös laitettuja ideoita, hienoa! Ja laukkukin valmistui, siinähän tulikin yhdistettyä molemmat ohjeet. Tuo kevätlaukku olisi kanssa ihana kukkineen :) Mukavaa päivää <3
VastaaPoista:) Ihan muutama omatekoinen ohje on olemassa, mutta sitten muutamia lehdistä leikattuja ideoita olen tallettanut. Loppujen lopuksi aika vähän tulee niitä talletettuja hyödynnettyä, koska usein ei tule edes ajatelleeksi niiden olemassaoloa.
PoistaAivan ihana ja hyvä idea. :) Minä kanssa aina kuuntelen ja "haistelen" tilannet koska vois mennä koneelle. Kun kaikki ahertaa omiaan hiljaa ja tyytyväisenä, minäkin menen koneelle. Aina en saa edes konetta auki kun jo kuuluu äitiii. :) Jos vielä sanoo, että haluu tehdä tän enesin ni varmasti on hirmuinen hätä just nyt, jos ei muksuilla ni koiran rakko ainakin halkee ihan sekunnissa. :)
VastaaPoistaAamu on mulla yleensä sitä varminta rauhallista aikaa:) Mutta joskus, niinkuin eilen illalla, jos rupeaa jotain tekemään, niin eihän se suju samanlaisissa merkeissä. Sitäkin leivontaohjetta kun kyseltiin, niin yhdessä vaiheessa sanoin just niin, että teen tän ensin... mutta pitihän siihen etsintään kumminkin keskenkaiken paneutua.
PoistaTulipa ihana laukku! Molemmat puolet ovat hienoja, minusta varsinkin tuo kynttiläpuoli on aivan ihana! Nuo punainen ja musta väri kehystävät kynttilää hienosti.
VastaaPoistaTänään kokeilin laukkua ihan käytännössä:) Vetoketjulliseeen sisätaskuun mahtuu sopivasti lompsa ja kännykkä. Mutta tuo virkattu osa olisi ollut hyvä tukea jollain vuorilla. Mutta semmoista se on kun tekee - ja sitten vasta miettii...
PoistaOi miten tulikin upea tuosta laukusta! Täällä kun jälkikasvu kysyy voivatko he leipoa...niin voikin jo omat hihat kääriä,koska se tietää sitä että itsekkin pääsee tekemään..vaikka ne ohjeet olisi kuinka selkeitä niin aina apua tuntuvat tarvitsevan:) Ihanaa talvipäivää sinne♥
VastaaPoistaLaukku tuntuu olevan sopiva kännykälle ja lompsalle, kun tänään oli käytössä:) Kyllä tosiaankin saisi jo itsekin alkaa varautua jotain tekemään, kun nuorimmat alkavat leipomapuuhiin...
Poista