torstai 4. heinäkuuta 2019

Horsmankukkia














Siinä nuo kuvauskohteet oli. Vaatimattoman näköisinä tienpielessä etäältä nähtynä.
 Mutta kun valo kävi kivasti niihin, suuntasin kameran niihin...


8 kommenttia:

  1. Aivan huumaavia kuvia! Ai että tykkään! Kuvat 4,8,9 ja 10, niissä kiehtovat valot! Ei uskoisi että horsma kyseessä... Kaikki Jumalan luoma on kaunista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se valo just minuakin niissä kiehtoi:) Vaikka muutoinkin kyllä horsmista tykkään.

      Poista
  2. Horsmat on kauniin värisiä! Ja sinun kuvasi upeita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hormat on kyllä sellaisia, että tykkään niistä:) Vielä ihanampaa on, kun toisinaan jossain näkee niitä oikein suurena alueena.

      Poista
  3. Ovat ne niin kauniita! Kukat ja kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi ihanaa, jos vaikka pihassa olisi isot horsma-alueet:)

      Poista
    2. Minäkin tykkään horsmasta ja jos meillä olisi isompi piha, olisi mukava pitää jokin nurkka luonnonniittynä, jossa olisi paljon luonnon kukkia. Horsmasta minulle tulee aina mieleen lapsuus, kun keräsimme horsmakiitäjän toukkia lemmikeiksi (emme tienneet, ettei niin saa tehdä). Voin palauttaa vieläkin sen tuoksun mieleeni. Nykyään en haista paljon mitään, kun hajuaisti on heikentynyt.

      Poista
    3. Minäkin joskus haaveilin sellaisesta niitystä piha-alueella. Minulle tulee lapsuudesta ja kukista mieleen paljain jaloin kävely:) Sitä jonkin verran tehtiin, missä vain saattoi ajatella, ettei käärmeitä tarvise ajatella. Metsässäkin mentiin välillä paljain jaloin ystäväni kanssa. Nyt ei enää jalkapohjat kestäisi moista:) Ja mitä hajuaistiin tulee, olen huomannut saman, ettei niitä tuoksuja niin vain tavoita. Joskus sateen jälkeen sentään on kiva ollut kokea sitä samaa raikasta tuoksua kuin lapsuudessa, vaikkakin sekin vaimeampana.

      Poista