Arkea: Metsäpäivä

Kävimme isännän kanssa heti aamusta tekemässä metsässä merkkuukierroksen. Meille oli tulossa tänään metsäammattilainen Metsäkeskuksesta, (joka juuri äsken tulikin, oli muuten nainen).  Hän tuli katsomaan alueita, jotka 10 vuotta sitten laitettiin vapaaehtoiseen suojeluun. Nyt on se kymmenen vuoden sopimus kohta menossa umpeen ja toivomme, että sopimus uudistetaan. Alue merkattiin aikoinaan nauhoilla tuonne maastoon ja niitä vanhoja merkintöjä kävimme isännän kanssa aamusta etsimässä. Ihan kaikkia emme löytäneetkään, sillä niitä oli kadonnut ja ne merkkuunauhat, jotka löydettiin, olivat muuttuneet harmaiksi ja olivat vaikeasti löydettävissä. Isäntä laittoi keltaisia nauhoja joihinkin paikkoihin, niin löytyy nuo epämääräisten muotoisten alueiden rajat helpommin. Mutta kai ne aika helposti tuo metsäammattilainen muutoinkin löytää, sillä nykytekniikka auttaa. Hänellä oli vekotin näpeissään, jossa näkyi alueet merkintöineen. Itse en viitsinyt toistamiseen metsään mennä, sillä hyttysiä oli kamalasti kiusana siellä.

Mulla oli aamun kierroksellamme kamerakin mukana, sillä ajattelin, että tuolla rotkon pohjalla, suon laiteilla, olisin voinut jotain kivaa kuvaa saada. Yhtään en saanut. Ei sen takia, ettei kuvauskohdetta olisi ollut, sihtailin kyllä muutamankin kerran jotain, mutta kamera ei suostunut kuvaustouhuihin. Se tekee välillä sitä, että korttivirhettä ilmoittelee, eikä kuvia silloin saa otettua. Tässä taannoin ajattelinkin, että olenpa yllättävän pitkään saanut kuvata ilman sitä ongelmaa. Nyt se ilmoitti itsestään, että kyllä tässä vielä ollaan kuitenkin olemassa.

Semmoista täältä tänään.

Tämänkaltaisia kuvia rotkon pohjalta olisin ottanut. Lisää näitä aiemmin otettuja näkee  täällä.