keskiviikko 5. elokuuta 2020

Ihan uuteen asemaan siirretty, ei kylläkään omien ansioitten tähden...

Ajatuksia tänään luetusta.
YHDESSÄ HÄNEN KANSSAAN. SILLOIN - JA NYT

"...Kuinka me synnistä pois kuolleet edelleen eläisimme siinä?"

(Ai jaa, synnittömiäkö ne uskovat taas on olevinaan?)
(Jos lukisit, selviäisikö kenties jotain...?)

"Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme kastetut hänen kuolemaansa?"

"Me olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan. Kuten Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, niin mekin vaeltakaamme uudessa elämässä. Sillä jos olemme kasvaneet hänen kanssaan yhteen yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa."

Tiedämmehän sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu..." Room. 6:2-6 JKPR

"Mehän tiedämme, että kuolleista herätettynä Kristus ei enää kuole, eikä kuolema enää vallitse häntä.
Minkä hän kuoli, sen hän kertakaikkiaan kuoli pois* synnistä, ja minkä elää, sen hän elää Jumalalle." Room. 6:9-10 JKPR (alaviitteessä: *Hänen syykseen luetusta ihmiskunnan synnistä.)

"Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan." Room. 6:8 JKPR

"Joka näet on kuollut, on vanhurskautettu* pois synnistä." Room. 6:7 JKPR (alaviitteessä: * "KR: vanhurskautunut. Se on: luettu/julistettu vapaaksi synnin syyllisyydestä." Jakeen 5:19 alaviitteestä: "KR: tulevat vanhurskaiksi. Kreikan diakaoi katestatheesontai ei merkitse vanhurskaiksi tulemista, vaan sellaisiksi lukemista/julistamista.")

Paavalikin sanoi, aikoinaan, ettei vielä katso sitä voittaneensa, mutta riensi kohti päämäärää...

---
Kun tänään luin tätä Paavalin roomalaiskirjeen lukua 6, käsitin mielestäni paremmin senkin, kun Johannes 1. kirjeessään, luvussa 3, sanoo, ettei kukaan Jumalasta syntynyt tee syntiä, ja kumminkin hetken päästä tuo esiin senkin, että syyttävälle sydämelle on sanoja olemassa. Eihän niitä tarvittaisi, jos uskovat ei enää uskoon tultuaan syntiä tekisi. Mutta meissä  on samaan aikaan on kaksi puolta. Se Jumalalle elävä ihminen, mutta myös se ihminen, jossa synti kyllä näkyy. Paavalikin tuskastui siihen kahden maan kansalaisen asemaan joskus : "...minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?..." (kts. Room 7:24-25).  Roomalaiset käyttivät aikanaan kuulemma sellaistakin juttua, että kuollut ruumis sidottiin elävään ihmiseen... Siitä Paavali kielikuvansa otti.


"Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen: sillä sen, joka Jumalan tykö tulee,
 täytyy uskoa, että Jumala on, ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät." Hebr. 11:6


---
JKPR = Jumalan kansan Pyhä Raamattu, eli Raamatunkäännös, jonka Uusi Tie v. 1993 julkaisi ensimmäisen kerran, ja joka perustuu v.  -33/-38 Kirkkoraamattuun "suomennos, käännös ja kieli korjattuna". Minun tässä JKPR -merkinnällä käyttämäni lainaukset ovat v. 2014 ilmestyneestä 2. painoksesta. Uusi Tie -lehden lukijana sain tämän Raamatun muutamia vuosia sitten lahjaksi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti