Siinä hän seisoi hieman peläten mitä tuleman piti. Horjuen hän oli saapunut siihen sen tyhjän kassinsa kanssa. Jos joku olisi ollut ihan siinä vieressä, olisi hän ehkä kuullut mitä hän itsekseen puhui: "Voi minua! Pääsenköhän minä sisään, huolivatko minua... Minulla on vain tämä tyhjä kassi... ja tämä..." Ja taskustaan hän ottaa esiin jotain, joka näyttää ihan passikotelolta. Ja sellainen se onkin. Se avataan hieman vapisevin käsin. Kotelon kannet ovat jo kärsineet, mutta yhä on kotelon suojaama asiakirja tallessa. Sen omistaja ottaa sen tarkasteltavakseen ja sanoo itsekseen: "Niin, minulla on tämä "Armon passi". Ottaako ne näin rähjäistä?", hän miettii. Kun tulee hänen vuoronsa astua passintarkastajan eteen, pelkää hän, että hänet hylätään, kun hän omasta mielestään näyttääkin epäilyttävältä.
Mutta kuinka käy?
Passintarkastaja ottaa sen rähjäisen ja likaisen kotelon käteensä, avaa sen, ja luo katseensa edessään olevaan rähjäiseen matkalaiseen - ja hymyilee valloittavasti, sanoo: "Tervetuloa!", ja jatkaa vielä: "Tämä Armon passi on kyllä ihana asia, se ei vanhene koskaan."
Jeesushan se on, jolta niitä passeja saa. Ketään luokseen tulevaa ei käännytetä pois.
Mistä tämä kertomuksenpätkä sai alkunsa: Mielessä pyöri tänä aamuna eräästä laulunpätkästä sanat: "...tyhjä hyvien töitten kassi, armo ainoa köyhän passi...". Seppo Kohvakka on laulanut tuota laulua.
Hengelliset laulut on ihania,kun ne soivat päässä, niistä saa jopa jotain kirjoitettavaa toisillekin ,puhun nyt itsestäni :) (Minulla juuri laulut antavat aihetta kirjoituksiin).
VastaaPoistaNiinpä:) Samoilla innoituksen lähteillä mennään:)
PoistaKiitos,hieno kirjoitus ja minua se rohkaisi valtavasti.
VastaaPoistaSe on ilouutinen että joka tulee Jeesus luokse niin keään ei käännytetä,
saa tulla sellaisena kuin on.
Minä en muista kuulleeni sitä laulua.
Kiios:) Yritin etsiä sitä laulua noilta kaseteiltani, mutta en nyt millään saanut päähäni miten se alkoi, mikä laulun nimi oli. Mutta siinä oli ainakin tällaista: "... ei sua ymmärrä ystäväs, vihamiehes ei senkään veraa... vanha ihminen tarvitsee, tuhat ruoskaa ja kuolemata... tehdään pyhästä syntinen, nöyryytetty ja hiljainen... tyhjä hyvien töitten kassi, armo ainoa köyhän passi.." Lopulta alkoi selvitä, kun netistäkin etsin, että se laulu on "Yksin vaelsi ristin mies" ja se on ainakin Seppo Kohvakan Kotitiellä -nimisellä kasetilla.
PoistaKauniisti kirjoitettu! Olemme täysin armon varassa.
VastaaPoistaSiunattua alkanutta viikkoa Sinulle!
Onneksi olemmekin juuri niin! Siunattua viikkoa sinulle myös:)
PoistaIhanasti kirjoitettu! :)
VastaaPoistaKiitos:)
PoistaIhana kuva ja kirjoitus! Ihana ajatus tuo, että tällaisen tyhjän kassin kantajalle armon passi riittää ❤
VastaaPoistaOnneksi se passi riittää:)
Poista