Nyt se valmistui... Pitsiliina v. 1981 ohjeella

Nyt se on valmis! Siihen meni aikaa noin parisen kuukautta. En löytänyt mistään muistiinpanoista merkintää aloituksesta, mutta löysin kuvan kesäkuun puolivälin tienoilta, jolloin kyseiseen työhön käyttämistäni lankakeristä toinen oli vielä kiinni ihan muussa työssä,  ja toinen kerä vapaana. Muistelen niin, että siihen kohdille se aloitus ajoittuu.

Kuvissa halusin hiukan matkia sitä kuvaa, joka Eevaneule -lehdessä liinasta oli. Siinä oli liinan päälle aseteltu kultaköynnös. Ja kun meiltäkin niitä löytyy, niin  kuvaanhan se piti saada. Liina on hieman liian iso tuolle pöydälle. Tyttärellä on vaaleampi ja isompi pyöreä pöytä, jolle liina olisi paremmin varmaan sopinut, mutta enhän minä nyt sitä malttanut odottaaa, että sille pöydälle olisin liinaa päässyt asettelemaan.

 Nämä kaksi alinta kuvaa otin heti liinan valmistuttua kokeeksi aivan siloittelemattomasta liinasta.

Kovin arkinen kuvauspaikka, sillä vieressä on mm. kenkiä, tervamaalia ym. Kyseinen pöytä kun sattuu majailemaan tällä hetkellä eteisessä. Samassa paikassa otin ylemmätkin kuvat siloitellusta liinasta, mutta mm. tervamaalipurkki jätettiin niissä kuvan ulkopuolelle.

Lanka oli  Coatsin pitsinvirkkuuboxista. Langasta oli tehty jo aiemmin mm. pitsikaulus.

Tästä liinasta piti ohjeen mukaan tulla n. 55 cm halkaisijaltaan, mutta minulla siitä tuli n. 66 cm. Lanka kuitenkin ja virkkuukoukku olivat aikalailla oikeanlaista. Tähän sanottiin ohjeen mukaista lankaa menevän 100 g. Suunnilleen se minulta varmaan meni, kun ensin käytin yhden vajaan kerän, ja toisesta sitten vielä piti ottaa viimeisiin kerroksiin. Ohje tähän oli Eevaneuleesta nro 7/1981. Kyseinen lehti on joskus ollut Taivalkoskella kirjastossa, sillä niin osoitelappu sanoo.