Vuosia sitten lähdimme erään kerran
vain katsomaan kissanpentuja läheiselle tilalle. Ja kuinkas kävikään... tulimme takaisin kissanpennun kanssa. Rääpäle sai nimekseen Misu. Kun kävimme välillä kaukana sukulaisissa, Misu oli hoidossa synnyinkodissaan.
|
Pieni neiti näyttää onnelliselta kissa sylissään, mutta kisu itse taitaa olla tyytyväisempi tuolla puussa. |
|
Tuossa kopissa Misu kävi joskus sadetta pitämässä.
|
|
Sohvalla oli tosi mukavaa - itse kullakin. |
|
Apua! Auttakaa minut alas täältä! Kiven vieressä oli mukavaa ottaa aurinkoa. |
|
Misun koppi nykyasussa |
Siitä on jo kauan kun Misu oli meillä. Sen jälkeen koppi on maalattu ja saanut nimikyltinkin. Muutama vuosi sitten tänne pihaan tulla kopsutteli yllättäen läheiseltä tilalta peräti kolme hevosta tietä pitkin! Kaverukset olivat päässeet karkuun. Ehtivät tehdä selkoa pihamme erinäisistä asioista, kunnes omistaja haki ne pois. Misun koppi oli yksi hevosten kiinnostuksen kohde. Siinä näkyy tuossa etuosan katonharjalla jälki, kun eräs niistä päätti keikauttaa kopin nurin.
Nämä kuvat nyt on tässä vähän vinksallaan, mutta en nyt saanut niitä asettumaan suoraan linjaan. Enkä viitsi niitten kanssa enempää tahkota.
Söpö ja kaunis Miisu. Pikkuisia olivat Miisun hoitajat, nyt jo aikuisia. Kyllä aika rientöä.
VastaaPoistaLapsista sen ajankulun tosiaan näkee. Liian nopeaan aika tuntuu rientävän.
PoistaOli se aika hauska otus:)
VastaaPoistaKissanpennut on kyllä tosi söpöjä ja kyllä ne isot kissatkin kivoja on - ja joskus myös riiviöitä,
PoistaIhana Misu! :) Muistuttaa Naksua, mikä välillä oli meillä hoidossa ja nyt siitäkin kasvanut iso tyttö, eikä enää tunnistanut mua, kun kävin vanhimman tyttären luona kylässä.
VastaaPoistaTuommoisena pikkuisena ne kaikkein kivoimpia on. Vai oli jo hoitajansa unohtanut Naksu.
Poistasuloinen Misu <3 t. Sesse
VastaaPoistaNiin tosiaan oli:)
Poista