Ystäväni heitti tässä taannoin tälläisen haasteen ja lupasin tarttuakin siihen. Luulin, että se olisi ihan helppo nakki, vähän väliähän sitä joku virsi tai laulu päässä soi. Mutta just nytpä ei sitten olekaan niin soinut, eikä vanhoistakaan oikein ole saanut otetta, vaikka aihe onkin hyvin mieluinen.
Toissapäivänä sitten heti aamulla soikin päässäni Pekka Simojoen laulamana: "...ei täällä ole sankareita, hävinneitä on niin monta, kerjäläisiä vain uupuneita...". Se on lohdullinen laulu ja se lienee tarttunut nuppiini taannoiselta automatkalta, jolla laitettiin Simojoen levy soimaan.
Niinhän se tietysti on, että kun musiikkia kuuntelee, sitä jää myös päähänkin soimaan. Aina ei tosin tarvi sellaista "etukäteisvalmistelua" olla. Monet hengelliset lauluthan on kuin rukouksia. Eilen aamullakin ulkona kävellessäni alkoi mielessäni rukouksena soida: "Tule kanssani Herra Jeesus, tule siunaa päivän työ. Tule illoin ja aamun varhain, tule vielä kun joutuu yö...". Se oli myös yksi ystäväni suosikkivirsistä:) Jatkoa tähän haasteeseen seurannee taas jonakin päivänä. Tämähän voisi olla vaikka sellainen pidemmän ajan haaste.
Tämä on kerrassaan huvittavaa. Tassutin noin tunti sitten 2 kilometrin matkan pappalta kotiinpäin ja Simojoen Lailuista Kaunein tuli mieleeni siinä yksin kävellessä ja Ollin kyytiä odotellessa. Mahtaako meidän päänupista löytyä mitään joka toiselle olisi uusi ja vieras. :)
VastaaPoistaNo on tää kyllä aika hauskaa:) Mitähän meiltä seuraavaksi löytyykään...
Poista