tiistai 19. toukokuuta 2020

Melkein valmis liina

Muutama vuosi sitten piirtelin lyijykynällä viivoja kankaalle, ja aloin kirjoa. Harmi, ettei ole vastaavaa sanaa tekemiselle, kuin on puhumiselle: "mitä sylki suuhun tuo".  Sellaisella periaatteella ikäänkuin piirustelin, mihin silmät ja kynä vei. Sitten aloitettu kirjontahomma jäi pitkäksi aikaa. Viime kesänäkään en tehnyt tälle kai mitään, vaikka juuri kesä  varsinkin on tämän tekemisen aikaa. Mutta taannoin, kun kotikoulukkaat tekivät käsitöitään, joista toisella vieläpä kirjontahommaa, niin minäkin sain innon kaivaa tämän jälleen esiin. Nyt tämä on melkein valmis. Reunoille on vielä tehtävä jotain, mutta en ole vielä varma millaiset reunat. Langat nurjalta on myös pääteltävä.


Annoin tälle nimeksi "Villiintynyt puutarha". Tässä on liinan joka kulmakunta erilainen. Kirjominen omin kuvioin on eräänlaista hidasta piirtämistä. Jos joku kohta ei miellytä, sen voi muuttaa joksikin muuksi. Näin esimerkiksi allaolevaan kuvaan ilmestyi perhonen, alkuperäisistä lyijykynäviivoista poiketen.



En tiedä saako tästä nyt mitään tolkkua, kun kuvatkin "on, mitä on". Ja onhan tämä aika outo kuvioinniltaankin. Mutta villiintynyt saa olla, sitä mitä on:) Mielestäni kokonaisuus on riittävän sopusuhtainen kuitenkin.






8 kommenttia:

  1. Oi, on kyllä tosi hieno! Varmaan kiva kun voi ilman mitään tiettyä kaavaa tehdä:) T: Villasukkavihulainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Se on tosiaan hauskaa tällaisessa, kun voi mutkitella minne mieli tekee:)

      Poista
  2. Kaunista kirjontaa...minunkin tekisi mieli tehdä, mutta on en ole oikein koskaan kirjonut...yhdessä kirjassa olisi kyllä erilaisista pistoista ohjeita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Uskoisin että kun alkuun päääsee, niin huomaa ettei se niin vaikeaa olekaan. Helpointa on tuollaisten vaikkapa kukanvarsien, tms. kirjominen, jota tehdään vain viivoja pitkin edeten. Ja lopulta ei sekään ole vaikeaa täyttää jotain alueita, vaikka kukan terälehtiä, kirjomalla, kunhan ne alueet ei ole turhan suuria. Sellainen ongelma mulla juuri omassa tekeleessäni oli, ja sen takia yksi kukaksi aikomani isohko osa muuttuikin perhoseksi.

      Poista
  3. Kaunis. Om varmasti mielenkiintoista kirjoa.
    Minä olen itsekin tehnyt kirjonta työtä,olen kirjo ommellut sellaisen työn,
    oma koti kullan kallis.Se on nyt minun kotini seinällä,
    olen laittanut siihen taulun kehykset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Se on tosiaan kivaa hommaa. Sulla onkin ihan perinteinen huoneentaulu, jollainen on seinällä kiva katsella!

      Poista
  4. Erittäin sievä ja tadolla tehty. Kirjonnan hallitset hienosti ja on sinulla taiteellista silmääkin. Minä en osaa ollenkaan. Ristipistotyöt vielä jotenkin sujuu ja reikäompeleet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Hauskaa se ainakin on. Minulla on ollut haaveena päästä kokeilemaan reikäompelua! Siitä mulla on vanha kirjakin, jotta mallia tekemiseen saisin, mutta odottelen sopivan kankaan ilmaantumista.

      Poista