Kun nuorimmainen tuli koulusta hän sanoi nähneensä isoja jälkiä ihan tuossa lähellä. Hän arveli niitä karhun jäljiksi. Lähdimme katsomaan.
 |
| Rouvan talvikenkä mittakaavana |
Minulla oli tarkoitus viedä roskapussi samalla, mutta sen toin takaisin, sillä nuo jäljet nähtyäni, ei enää huvittanut pidemmälle kävellä. Tuntui, että se voi tallustella vaikka vastaan. Se oli tullut metsästä ja tietä muutaman askeleen käveltyään mennyt toiselle puolelle metsään.
Myöhemmin kun jälkiä uudestaan katseltiin, näytti hieman siltä, että ne ovat saattaneet tulla siihen jo ennen tätä päivää. Vaikuttivat tien keskikohdalla sotkeentuneen jalanjälkien sekaan. Aamupimeässä niitä ei tietenkään erottanut, vaikka taskulamppu olikin. Tätä kirjoittaessani isäntä on toisella reissulla ja seurailemassa niitä jälkiä. Hän tuli juuri nyt hakemaan unohtunutta kameraa ja kertoi karhun syöneen pihlajanmarjoja kulkiessaan. Hieman kauempana olevalla toisella tiellä olivat jäljet peittyneet auton jälkiin. Tässä vielä muutama kuva isännän kierrokselta.
 |
| Tässä ne jäljet havaittiin. Se oli tullut tuolta oikealta, puolivälistä mäkeä ja kuvan vasemmasta alakulmasta mennyt tien toiselle puolelle metsään. |
 |
| Tässä se oli kömpinyt soisesta rotkosta ylös ja tullut jättämään jälkensä tiellemme |
Hui! Pelottavaa. Tehän voitte olla sille hyvin tuttuja, löntystää hieman tieltä pois kun menette aamulla autolle.
VastaaPoistaOnneksi nyt on hyvä marjavuosi niin riittää syötävää, eikä tule roskista tonkimaan. On ne pelottavan suuret tassun jäljet.
On se aina inhottavaa ajatella, että se kenties jossain lähistöllä lunkii kun jälkiä näkee. Ei sitä onneksi jatkuvasti ajattele.
VastaaPoistaOhhoh, aikamoinen jälkilöytö! Varmasti kyllä hirvitti, kun tuon näki. Meidän poppoo on tulossa kanssa niille suunnille nyt viikonloppuna, että pääsee miehet metsästämään. Itse en ole parin vuoden takaisen reissun jälkeen metsään asti mukaan mennyt (minulla on toki ollut vain kamera "aseena" noilla reissuilla), kun totesin että karhun jäljet ja pesä, vaikkakin hylätty, ovat vähän liian jänniä minulle.
VastaaPoistaTänä aamuna taas mentiin kyllä "rohkeesti" kävellen tuonne taksille. Takasin tullessa niillä kohdin, missä ne jäljet on, kävi yht`äkkiä sellainen kuuma sävähdys minussa, kun tienposkessa näkyi hämärässä valossa jotain tummaa... ah, se olikin vain kataja. Olen joskus vuosia sitten kokenut saman kuuman sävähdyksen, kun luulin metsässä olevaa kaatunutta puuta karhuksi. Kun olin lapsi, karhut oli kuin satuolentoja ja sitten niitä oli vain eläintarhassa.
VastaaPoista