Vanhoja käsityökirjoja

Uudestakin tulee aikanaan vanhaa... Varhaisin ostokseni lienee  Mary Oljen Virkattuja vuodepeitteitä.  Sen ostin ihan uutena joskus 70-luvun lopulla tai 80-luvun alussa.  Sitä aikaa kuvastaa hyvin kirjan ohjeella aloittamani Komeetta-sängynpeite. Ja aloitukseksi se jäikin. Tein niitä isoja paloja, äidiltä saamastani keltaisesta kalalangasta, ehkä kuusi. Neljästä palasta muodostui jättimäinen tähtikuvio. Nyt en kyllä yhtään tykkää koko mallista. Niin se maku muuttuu. Toinen saman sarjan kirja  on siskoltani saatu Mary Oljen Virkattuja peitteitä ja hartiahuiveja.  Kirpparilta olen ostanut Kodikkaita virkkausohjeita -kirjan. Se kuuluu Uusi ompelu- ja käsityökerho-sarjaan. Niitä löytyy usein kirpparilta. Siitä aloitin - kait se tätä kesää oli -  ruskeasta vanhasta kalalangasta perhoskuvioisen tyynynpäälisen. On yhä kesken...

Kirpparilöytöjäni puolestaan on  Pukuompelutaito I, kuositteleminen.  Ostamassani osassa on runsaasti ihastuttavia piirroskuvia menneiden aikojen pukumalleista ja selkeitä ohjeita kuinka peruskaavoja muuttamalla voidaan tehdä erilaisia asuja. Niitä kun katselee, alkaa nykyvaatteet näyttää aika mielikuvituksettomilta. Ollapa siinä vielä kaavat mukana! Sellaiset eivät siihen liene kuuluneet alunalkaenkaan. Kirja oli tarkoitettu käsityönopettajiksi aikoville.

 Uusin löytöni muutaman päivän takaa  on  Ompelen pukuni itse.  Se neuvoo puvun tekemisen vaiheet alusta loppuun. Jopa hieman ärsyttävästi esittelee (nykykirjoistakin tuttuun tapaan) liudan kaikkea tarvittavaa. Niitä kun katselee, niin alkaa helposti koko homma tökkiä. Ei taatusti ollut menneinä vuosikymmeninä kaikilla noita tarvikkeita. Silti kirja oli hyödyllistäkin tietoa sisältävä. Hauskaa siinä oli se, että siinä oli kuva samannäköisesta Singer-ompelukoneesta, jolla itse ompelutouhuni aloittelin.  Kirjassa on ollut alunperin kaavat mukana, mutta aikojen saatossa hävinneet. Tuota samaa  sarjaa meillä on myös:  11 Neuleita nuorimmille ja 13 Vauvan pukimet. Vauvanvaatekirja (jota en laatikoistani just nyt löytänyt) on ollut äitini kirjoja ja siitä puuttuu kansilehti. Eikä siinäkään ole enää kaavoja tallella. Varmaan tuon kirjan ohjeilla on jotain äiti  aikanaan tehnyt minulle. En tiedä  oliko hänen tekemänsä kastepuku tuon kirjan ohjeella tehty, mutta puku on tallella ja käyttäjiä on ollut useita.  Edelleenkin on  puku käyttökuntoinen.

Hauska kirja on myös Tyttöjen Käsityöt -kirja. Sitä meillä tutki keskimmäinen neitokainen. Siinä on hyvin seikkaperäiset ohjeet aloittelevallle ompelijalle - erityisesti jos tykkää ommella vanhanaikaiseen tapaan käsin. Koneompelustakin löytyy luku, joka alkaa sanoin:  "Ensiksi on opittava tasaisesti polkemaan konetta..."  On siis polkukoneaikaa.