Puissa kimalteli, kuin timantteja olisi yön aikana niihin ripoteltu. Kaikki risukotkin olivat saaneet kauniin kuorrutuksen. Kun olin saanut kouluunlähtijän matkaan, lähdin uudestaan tienvarteen kameran kanssa. Tulos ei ollut toivottu. Eihän sitä kauneutta pystynyt kameraan tallentamaan. Käsiäkin olisi pitänyt olla useammat. Taskulampulla valoa näytin... ja toisella kädellä yritin kuvata. Lopulta keksin laittaa lampun hankeen ja sain aikaiseksi nuo kaksi otosta. Nämä olivat "parhaat".
Kaiken lisäksi kamera taisi vähän sekoilla, ehkä kylmästä johtuen. Kun latasin koneelle näitä kahta kuvaa, kone ilmoittikin ladattavia olevan kolme. Ja ihmeekseni sain nähdä tuollaisen jääkuvan... Kuvan numerosta näin, että tämän täytyi olla joku vanhempi otos. Ja niinhän se olikin lokakuulta.
No olkoon alkupalana jääkuville vaikka. Olen muutenkin ajatellut tehdä jääkuvista oman juttunsa tässä joskus. Nyt ne ilmoittivat itsestään, ettei unohdu:)
Upeat kuvat. Nuo kuuraiset oksat ovat kyllä kauniita, kimatavia ja pörheitä. Niitä katselee mielellään, vaikka vähän palelis. Sul on fiksu kamera, jääpuikot sopivat hyvin postaukseen oksien kanssa. :)
VastaaPoistaPakkasta oli noin - 18 astetta, mutta oli niin kaunista, että silti ajattelin yrittää sitä kuvaamista. Aika nopeesti näpit oli kyllä turtana, vaikka en montaa otosta yrittänytkään. Aika kumma oli kyllä toi lokakuisen kuvan toinen esiintulo. Mutta ei paha sellainen:).
VastaaPoistaOih, nuo timanttiset kuuraoksat ovat niin kauniita! Talven parhaita näkymiä.
VastaaPoistaOn hauska, että sellaista kauneutta syntyy ikäänkuin kovan pakkasen vastapainoksi:)
Poista