Mustaa ja ruusuja - puserojakku tilkuista

Lauantai-aamu oli vaihteeksi parempi. Pilvenraosta pilkisti siis aurinko mielessäni, vaikka ulkona oli täysin harmaata. Ajatus näkymättömistä auttajista (joista kirjoitin tässä) ilahdutti minua edelleenkin. Sain iltapäivällä aikaiseksi jotain ompeluakin vaihteeksi.

Olin etsimässä kangaslaatikoistani aineksia jonkinlaisen pienen liivin tekemiseen, vaan ei löytynyt. Löytyi onneksi jotain muuta kiinnostavaa. Sieltä tuli käsiini muutama pala mustapohjaista ruusukangasta. Olin joskus ostanut sellaisen palan kirpparilta ja käyttänytkin sitä erään mekon pidennykseen ja sitten purkanut pidennyksen poiskin. Rupesin mallailemaan niitä paloja ensin sitä pikkuliiviä ajatellen, mutta totesin sitä tehdessäni, että tästähän saattaisi saada jotain muutakin. Ja se jokin muu voisi olla pusero vaikkapa. Kangasta oli melko vähän, mutta ainakin eteen olisi riittävästi ja takakappaleenhan voisi tehdä jostain muusta kankaasta. Löysinkin mustaa kangasta, joka soveltui tarkoitukseen. Kirpparilta sekin alunperin hankittu.

Kuvassa jo ommeltu puseron olkasaumat. Kaksi pisintä palasta jäivät puseroprojektista yli. Pusero on tehty suorista palasista. Takakappale on musta ja se koostuu kahdesta palasta. Niskaan laitoin palan ruusukangasta, joka yläkuvassa on vielä muotoilematon pala. Se olisi voinut olla pienempikin, kuten valmiista puserosta näkyy - tai sitten olla vain kaulusta kiertävänä nauhana. 

Etureunoissa ja helmassa on vain kapea käänne. Hihansuissa on hyödynnetty ruusukankaassa jo ennestään olleita ompeleita ja mustan kankaan hulpioita. Osa ruusukankaan reunoista oli jo valmiiksi vedetty siksakilla. Ei tämä mikään erinomaisesti tehty työ ole, (todellakaan!) mutta olen silti siihen kovin tyytyväinen.  Ja sehän on jo jotain, vaikka tulihan tässä se "pakollinen" mokakin... Toinen etukappale on nurja puoli päälläpäin, mutta sitä ei kyllä tavankatsomisella huomaa.  Minäkin huomasin vasta valmiista, kun ihmettelin hihan käänteen olemista oikealla puolella. Semmoista hosumista se on meikäläisen ompelut, kun pitää päästä äkkiä leikkaamaan ja ompelemaan. Huolellinen suunnittelu ja jopa kankaitten silittely jää pois... Koko homma voi hyytyä, jos rupean tarkaksi näissä:)

Tätä puseroa voi käyttää vyön kanssa ja sopii se ilmankin käytettäväksi. Saattaa olla, että teen niistä ylijääneistä ruusukankaan paloista siihen vielä kankaisen vyön. Tosin tuo kuminauhavyö on kyllä ihan hyvä tässä. Hame on ostettu Joensuun Fidasta joskus ja se on talvista kangasta. Väri on vihreä. Vuoria siinä ei ollut, joten sen tein itse siihen. Tekomokkasaappaat on vuosia sitten ostetut. Kirpparilta tietty nekin.

Puseroa tehdessäni minua  hiukan huvitti, että tässähän on samat värit kuin edellisenä päivänä löytämässäni  ruusutunikassa, jonka voit katsoa tästä.