Jos mietittäisiin, millainen olisi nyt sellainen nainen, tai mies, joka olisi kaikkein epäsopivin tulemaan jonkun, ns. "paremman" väen taloon - vieläpä kesken aterian, millainen hän mahtaisi olla? Ja mitä hänelle tehtäsiin? Mitä sanottaisiin? Ajettaisiin pois varmaankin. Kehotettaisiin ehkä menemään johonkin muualle; hänelle sopivaan paikkaan, hänelle sopivien ihmisten seuraan.
Tässä on sellainen tapaus aikojen takaa, että taloon tulee epäsopivaksi katsottu nainen. Mutta talossa oli syömässä yksi, joka suhtautui naiseen rakastavasti!:
"Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti;
ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa,
toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta ja asettui hänen jalkojensa kohdalle,
itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla
ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella.
Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki,
ajatteli hän mielessään näin: "Jos tämä olisi profeetta, tietäsi hän,
mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen."
Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Simon, minulla on jotakin sanomista sinulle".
Hän virkkoi: "Opettaja, sano". -
"Lainanantajalla oli kaksi velallista; toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä.
Kun heillä ei ollut, millä maksaa, antoi hän molemmille velan anteeksi.
Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?"
Simon vastasi ja sanoi: "Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi".
Hän sanoi hänelle: "Oikein sinä ratkaisit".
Ja naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: "Näetkö tämän naisen?
Minä tulin taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni,
mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani
ja kuivasi ne hiuksillaan.
Et sinä antanut minulle suudelmaa,
mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani
siitä asti, kun tulin sisään. Et sinä voidellut öljyllä minun päätäni,
mutta tämä voiteli hajuvoiteella minun jalkani.
Sentähden minä sanon sinulle:
tämän paljot synnnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti paljon;
mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän."
Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut".
Niin aterinkumppanit rupesivat ajattelemaan mielessänsä:
"Kuka tämä on,joka synnitkin anteeksi antaa?"
Mutta hän sanoi naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan"."
Luukas 7:37-50
Fariseus oli itse pyytänyt Jeesusta kotiinsa syömään: "Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle." Luuk. 7:36
Mitä lie ruuallekutsuja ajatellut? Ehkä hänkin rakasti Jeesusta, vähän ainakin? Mutta nainen asetti itsensä alttiiksi torjutuksi tulemiselle, poisajamiselle, hylkäämiselle. Useimmat ihmiset olisivat sen varmasti mieluusti tehneetkin, mutta ei Jeesus. Sen kohtaamisen jälkeen nainen tiesi, että oli ainakin yksi, joka häntä oikeasti rakasti ja hyväksyi hänet.
Noista pulloista oli joskus juttua tässä.
Ajatuksia herättävä pätkä, oppisivatpa ihmiset etteivät kaltoin kohtelisi toisiaan ja on iso onni että meille jokaiselle löytyisi edes se yksi vaikkapa ystävä jolle kertoa huolistaan..Rauhaisaa maaliskuun viimeistä päivää♥
VastaaPoistaKiitos Päde, samoin sinulle!:) Niinpä tosiaan, oppimista varmasti meillä itsekullakin on tässä. Ja kun muistettaisiin sekin, että meitä rakastetaan:)
PoistaTuo Raamatun kohta tuosta naisesta on jotenkin tosi kaunis ja lohdullinen!
VastaaPoistaSitä se tosiaan on!
Poista