Hmm... tällä tavallahan pääseekin tästä uuden blogihommelin opetteluvaiheesta vähän kätevämmin, kun löytää luonnoksista juttuja, joita ei ole julkaistu silloin aikanaan. (Ja niitä mulla on aika paljonkin). Tässä yksi sellainen:
"Meillä oli tällä viikolla 28. hääpäivä, joka kului kylläkin ihan arkisissa merkeissä. Mutta ei silti ilman, että se olisi huomioitu, ihan omastakin toimestamme, vaikka mitään kakkuja ei ollutkaan tehty. Huomioimiset oli eri tavoin korteilla. Olimme sinä päivänä myös Joensuussa kirppiksellä. Siellä Kontissa haahuilin kirjahyllynkin ääressä. Näppeihini osui myös nimellä "Viisikielinen" oleva laulukirja. Kun avasin sen, sen sisällä oli pieni lappunen, tai kortti, jonkun itse tekemä: vihreälle kartongille oli liimattu pieni lappunen, jossa pari jaetta Raamatusta. Toinen oli tämä, psalmi 73:28: "Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi." No, mitä merkittävää siinä sitten oli? Se nyt vain "sattuu" olemaan se "meidän" jae, vihkisormukseenkin kaiverrettu. Siinä lapussa oli joku toinenkin jae, jota en valitettavasti saa enää päähäni. Ja sitä kirjaakaan en sitten lopulta ostanut, enkä sitä ihanalla vihreällä ruohokuvioisella kannella olevaa pientä Raamattuakaan, jota siellä myös kovasti kääntelin, koska sitä yrittää vähän hillitä tavaran kerääntymistä... Mutta nyt vähän harmittaa, että en niitä ottanut silti. Mutta jos ne siellä vielä seuraavallakin kerralla on... Niin saa nähdä. Autoon olisin sen pienen Raamatun sijoittanut, hanskalokeroon. Minähän joskus tuunasin yhden UT:n, jota sitten autossakin säilyttelin, mutta se ei enää ole siellä, koska siitä on sivuja irrallaan. Ai niin, jos joku nyt ihmettelee, mitä varten sellaista nyt autossa pitäisikään säilytellä, niin olen huomannut, että kun joskus odottelen vaikkapa autossa toisia, niin kaipaan sitä, että sieltä voisi nappaista odotellessa jotain hyvää, jotain rohkaisevaa, jotain ilahduttavaa. Sen takia."
Miten onkin yleistä, kun joku jää kaivelemaan, kun ei just silloin tule ostettua sitä. Sitten jälkeenpäin miettii, että olisi pitänyt. Varsinkin kirppiksellä näin käy. Kerran oli yksi huonekasvikirja 1,50 e, enkä ostanut, en edes kunnolla katsonut sitä. Mutta sitten oli jo hävinnyt se kun seuraavan kerran kävin :)
VastaaPoistaTuo luonnoksiin kirjoituksien tallentaminen onkin mulle aika uutta, ei ole tullut käytettyä sitä useinkaan. Joskus olen kirjoittanut ihan tavalliseen tekstiasiakirjaan, mutta siitä kun kopioi ja liittää blogiin, voi olla ongelmia tekstin sijoittumisessa.
Erinäisiä kertoja on niin käynyt, että on harmiteltu jotain mitä ei tullut ostettua. Eikä aina voi lähteä uudelle kierroksellekaan jonkun pienen jutun perässä.
PoistaTuo luonnoshommeli on kyllä silleen kätevä, että sinne ne kaikki kirjoitelmat automaattisesti jää, jos vain jättää julkaisematta sen aikomansa. Minä olen puolestani joskus ihan tarkoituksellakin käyttänyt sitä ihan vain muistiin jotain laittaakseni.
Minulle on käynnyt kirpparilla että löysin kauniin koriste esineen ja en ottanut sitä ja se jäi vaivaamaan,menin käymään uudstaan siellä kirpparilla niin sitä ei enää ollut,kyllä se harmitti.
VastaaPoistaHyvää viikonloppua sinulle!
Kiitos, samoin sinulle:) Se harmittaa tosiaan jos joku kiva juttu jääkin mieleen, eikä sitä enää uudestaan hakiessa kirppiksellä olekaan enää.
PoistaTuttua tuo, että pitäisi ottaa jos joku kiinnostaa, koska sitä ei seuraavalla kerralla yleensä ole...
VastaaPoistaNiinpä, usein sitä vain nuukailee tai miettii tavaran kerääntymistä... Joskus on vaikea päättää, ottaako vai ei.
PoistaKäteviä nuo luonnokset. Välillä kun joku ajatus/idea tulee esiin niin se onkin hyvä laittaa heti ylös, jos sitä ei kerkiä valmiiksi asti työstämään! Juuri viime viikolla kirppiksellä olin ystävättären apuna kirppiksellä kun hän vei sinne tavaroitaan, siinä jälkeenpäin kierrellessä käsiin osui vanha upseerin käsikirja, sitä sitten pohdin että ottaisiko sen pojalle vai ei...kerkesin jo ulko-ovelle kun piti kääntyä takaisin ja kuitenkin hakea kirja mukaan:) Kaunista syksyä sinne♥
VastaaPoistaOn käteviä tosiaan kun voi jättää jutun odottamaan parempia aikoja, ei tarvi kiirehtiä valmiiksi. Oli hyvä kun palasit hakemaan sen kirjan, olisi ehkä ollut poissa myöhemmin palatessa sitä hakemaan. Mukavaa syksyä sinnekin:)
Poista