"Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon". Jerusalemissa on ollut tietenkin paljon miehiä, kaikenikäisiä ja luontoisia ja kokoisia, mutta Raamatun valokeila osoittaa tässä yhteen tiettyyn vanhaan mieheen. Jotain erityistä hänessä siis täytyi olla, vaikka hänestä ei kerrota mitään maine- tai sankaritekoja. Tavallaan tavallinen mies, eikä kuitenkaan ihan. Tämä vanha mies, Simeon, ei varmastikaan ollut mies, joka äijäporukassa olisi juoruillut (kyllä miehetkin osaa) kaikenlaista ja puhunut sopimattomia. Jotkut äijäringit kenties saattoivat vähän naureskella ja vitsailla hänen kustannuksellaan; olihan hän niin kovin "hurskas ja jumalinen mies." Hänessä oli jotain erikoista, jonka ehkä havaitsivat häntä tarkkailevatkin jotenkin, sillä hänestä sanotaan: "Pyhä Henki oli hänen päällänsä."
Hän odotti kovasti jotain; "Israelin lohdutusta". Odottihan sitä ehkä moni muukin puheissaan, mutta kuinka moni käytännössä? Tämä vanha mies odotti ihan tosissaan. Hänellä oli siihen syytäkin. Nimittäin "Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun." Siinä! Siinä se oli, mikä oli tehnyt Simeonista niin varman asiastaan. Hän ei pelännyt varmaan mitään, ei ainakaan kuolemaa, sillä hän tiesi, ettei se koita, ennenkuin hän on nähnyt "Herran Voidellun." Minkä voidellun? Ei sillä ole mitään tekemistä ainakaan voitelurahojen kanssa! Outoa puhetta tuo voiteluhomma. Mutta siihen aikaan, kun jostakin oli tuleva kuningas, hänet asetettiin virkaansa "voitelemalla" hänet. Ja myös papit asetettiin virkaansa siten. Siihen ja moneen muuhunkin asiaan käytettiin ihan kirjaimellisesti öljyä; joka varmaankin oli oliiviöljyä.
Mutta sitten tuli se odotettu päivä, jolloin Simeon saattoi sanoa: "Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan; sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi, jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä, valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille". No, kenet hän sinä päivänä oikein näki? Vastasyntyneen Jeesuksen!
Hänet tuli samaan aikaan paikalle näkemään yksi toinen ihminen, vanha nainen. Hänen nimensä oli Hanna.
(Näistä kerrotaan: Luukas 2)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti