Tämä oli aamun luettavista, ja halusin sen itselleni ihan ensin vihkoon kirjoittaa, koska se on minusta niin ihana suostuttelu; kuule itse sen "ääni":
"Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle. Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon ja uskonut meille tämän sovituksen viran. Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden. Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi! Hänhän sanoo: - Oikealla hetkellä olen kuullut sinua, pelastuksen päivänä olen tuonut sinulle avun. Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä." 2. Kor. 5:17-21, 6:1-2. KR-92
Se oli Korintton kaupunkiin lähetetystä 2. kirjeestä, vuoden 1992 käännöksen mukaan.
Sen kirjoitti Paavali, entisessä elämässään kristittyjen vainoja Saul, joka itse koki Jumalan kysyvän häneltä: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?"
(Kuva on paranneltu versio samasta kuvasta, joka on myös alla olevan linkin jutussa. Siinä on siitä, millainen mies se Saul ennen tuota tilannetta oli.)
Minä olen ollut huomaavinani, että nuoria miehiä on tullut uskoon, se on hieno asia! t.Sesse
VastaaPoistaJoo, minkin olen lukenut, että sellainen ilmiö on nyt; ja se on hieno asia:)
PoistaRAAMATTUA EI PITÄISI PÄIVITTÄÄ, KUTEN TUO 92 KÄÄNNÖS ON TEHTY, JUMALA ON TARKKA OMASTA SANASTAAN, JOSTA HÄN SANOO ETTEI SIITÄ KATOA PIENINKÄÄN PIIRTO, JA JOKA OTTAA JOTAIN SANASTAAN POIS...ILM.22;19. HARRI LAMPINEN ON KIRJOITTANUT KIRJAN " MAJESTEETTINEN RIKOS" JOKA KÄSITTELEE 92 KÄÄNNÖSTÄ, MITEN TUO KÄÄNNÖS ON TEHTY KUIN MIKÄ TAHANSA KIRJAKSI.
VastaaPoistaITSEKKÄÄN EN YMMÄRRÄ MIKSI UUSIA KÄÄNNÖKSIÄ ON TEHTY, SILLÄ USKOVALLE JUMALA ANTAA YMMÄRRYKSEN, NIINKUIN MINULLE 33/ 38 KÄÄNNÖKSEEN JO -70 LUVULLA.
Minäkin käytin vanhempaa käännöstä noin 30 vuotta, mutta kun tuli tarve hankkia pienikokoinen Raamattu - ja sellaisen löysin Kontista, niin sitä v. -92 käännöstä tavallista enemmän silmäillessä huomasin tajuavani jotkin kohdat paremmin. Ymmärrän kantasi joka sinällään oikein onkin. Olen itsekin aiemmin miettinyt, ihmetellyt sitä, että kun muilla kielillä tehdään uusia Raamatunkäännöksiä, on sanottu että sen takia, että nuoret ei ymmärrä niitä vanhoja käännöksiä; niin nyt käsitän senkin paremmin. Puhutaan joskus sellaisesta sydämen kielestä, jolla tarkoitetaan sitä, joka uppoaa ihmisen sydämeen parhaiten. Monet kansat iloitsevat juuri siitä, että saavat omakielisen käännöksen, sen sydämensä kielellä kirjoitetun, vaikka osaisivat vaikkapa englantia, tms. Kaikki käännöksethän ovat lopulta... käännöksiä siitä alkuperäisestä. Kieli muuttuu, ja monet sanat ja ilmaisut käyvät uusille sukupolville sellaisiksi etteivät nuorempi väki niitä kunnolla ymmärrä. Emmehän mekään välttämättä oikein käsitä kaikkea siitä, mitä hienouksia ja asiayhteyksiä monet alkukieliset tekstit ovat sisällään pitäneet. Ja jos ajatellaan suomaisia käännöksiä, niin ehkä vähän vaikeuksia tuottaisi meillekin lukea ensimmäistä omakielistä käännöstä, saati oikein ymmärtää lukemaansa.
PoistaJa vielä tämä, minäkin uskon, että vanhempi käännös on tarkempi. Risto Santala on kirjoittanut siitä käännösasiasta kirjankin nimeltä: Suudelma hunnun läpi. Meillä isäntä esim. on suosinut edelleen vanhempaa käännöstä, mutta lukee nykyisin myös Raamattu Kansalle - käännöstä. Mutta uskon silti, että vuoden - 92 käännökselläkin on paikkansa, vaikka puutteellinen onkin. Täydellistä käännöstä ei ole olemassakaan, siltikään, vaikka kuinka olisi haluttu ja yritetty se kääntää oikein, juuri niin kuin alkukieli tarkoittaa.
En malta olla vielä tätä kirjoittamatta: ihminen tarttuu helpommin sellaiseen kirjaan, jonka tekstiä kokee kunnolla ymmärtävänsä. Sen vuoksi se/ne uudet käännökset puolustaa myös paikkaansa. Tietysti voi miettiä, onko niitä kaikia nimitetettävä juuri Raamatuksi? Elävä Uutinen (jollainen versio on jo olemassa) sopisi nimeksi monelle muullekin Raamatusta käännetylle.
Poista