Sinä päivänä Luvialla käveltiin kauppaan; isäntä, minä, ja taapero rattaissa. Oltiin ihan tuoreita asukkaita Luvialla, ja samalla omakotitalon omistajia. Pomarkusta sinne muutettu vuokra-asunnosta. Ihmeteltiin puolitangossa olevia lippuja. Mietittiin, että onko presidentti kuollut. Ja kun asian oikea syy selvisi, ei sen mittaluokkaa varmaan käsittänyt ensin ollenkaan oikein. Sehän oli kuin "Suomen Titanic". Estonia upposi käsittämättömän nopeasti, vain alle tunnissa! Sitä en olisi muistanutkaan, mutta tuosta jutusta luin:
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000010725638.html
Nyt on moniakin uutisjuttuja luettavissa tästä asiasta. Eilen luin jonkun jutun, jossa kerrottiin yhden virolaisen kaupungin, käytännössä koko johdon, olleen sillä matkalla, eikä kukaan tullut takaisin. Kaupunginjohtajan perheestä perheen nuoret jäivät vaille vanhempiaan. Eräs matkalle aikonut, jo ihan asemansakin puolesta kaupungin johdossa, oli saanut ennen matkaa omituisen tunteen, ettei sille reissulle pidä hänen lähteäkään. Tunne oli niin voimakas, että hän lopulta jäi matkalta pois, vaikka päätös oli vaikea. Lippukin jo maksettu. Yksi hänen ystävänsä sitten matkusti sillä... Kuka olisi voinutkaan ikinä arvata tämmöistä juuri omalle tai läheisten kohdalle tapahtuvaksi, tai kenellekään, juuri silloin🚢 🌊😥
Kyllä sen tapauksen jälkeen - ja Titanic myös mielessä, on laivareisuilla joskus miettinyt, että mitä mikäkin on; joku hälytysääni vaikkapa. Nyt on mennyt muutama vuosi, ettei olla risteilyllä oltu.
80-luvulla Turun ja Tukholman väliä seilasi Viking Linen Rosella ja juuri se silloinen Viking Sally. Molemmilla tuli risteiltyä. Se laivahan nyt oli, kumpi nyt kulloinkin sattui juuri omana aiottuna matka-ajankohtana olemaan meno- ja tulovuorossa. Riippui siitäkin, että lähtikö illalla vai aamulla, tai tekikö miniristeilyn vai sellaisen päivä Tukholmassa -risteilyn.
Minäkin juuri luin netistä pari juttua tuosta onnettomuudesta. Ja nyt luin tuon Aamulehden jutunkin. Kyllä sen aamun muistaa aina. Olin silloin bussissa matkalla Helsinkiin, kun se uutinen tuli radiosta. Se oli hirveän järkyttävää ja sitä oli vaikea tajuta todeksi. Tuossa Aamulehden jutussa minua yllätti, kun lopussa sanottiin, ettei sitä aluksi pidetty suuronnettomuutena?!
VastaaPoistaTämä tapaus on varmaan jäänyt monille mieleen, että missä itse oli silloin kun tapahtuma tuli esiin. Se on tosiaan yllättävää, että se suuronnetomuutena ei välittynyt heti, vaan jonain pienempänä sitä pidettiin!
PoistaSe oli tosi ikävä onnettomuus ! t.Sesse
VastaaPoistaNiin tosiaan oli.
PoistaJärkyttävä uutinen se oli. Minäkin muistan sen päivän hyvin. Olin sairauslomalla, toipilaana leikkauksesta ja avasin aamulla television uutisia katsoakseni. Ei sen päivän hommista tullut mitään, ajatukset kääntyvät aian Estoniaan.
VastaaPoistaNiin oli. Ja juuri tuolleen telkasta nähtynä vielä enemmän, kun omin silmin näkee sitä siinä. Meillä ei ollut telkkaa silloin ja oli arkitouhu pienen kanssa, mutta siltikin...
Poista