perjantai 11. lokakuuta 2019

Vanhojen autojen päivä

Eilen olimme heti aamusta autokorjaamolla. Siellä vaihdettiin talvirenkaat ja auton toinen "etusilmä" sai taas toimivan  valon. Aikaa kului vajaa tunti. Siinä odotellessa ehdin useammankin lehden selaista. Oli hengellistä lehteä (vanha joululehti), tämän syksyn muotia jostakin naistenlehdestä, yms. ja ainakin pari vanhojen autojen lehteä  (Mobilisti) jostakin 90-luvun lopulta  vissiin.  Eilinen oli muutenkin eräänlainen vanhojen autojen päivä. Jo korjaamon pihaan saavuttuamme näimme vihreäraitaisen linja-auton, joka ei ollut ihan tätä päivää. Isäntä tokaisikin, että on jostain 70-luvulta. Myöhemmin kaupungilla näin saman auton parkissa kadun varressa. Ajattelin, että olisin voinut napata kuvan siitä, mutta en ruvennut esittämään pikaista pysäytystä, vaan ajattelin, että jos se siinä olisi vielä kaupasta tullessakin. Vaan ei ollut. Harmitti kun ei ollut. No, päätimme vielä vähän kierrellä autolla sellaisissa todennäköisissä paikoissa, joissa isot autot tykkää pysähtyä, kuten huoltoasemat. Ei näkynyt niissäkään, eikä missään kadun varsilla. Vielä kotiinpäin lähtiessä tuumattiin, että mennään uudestaan katsomaan se piha-alue, jossa korjaamokin on. Sanoin kyllä ääneen, etten usko sen siellä olevan, mutta mentiin tekemään se  lyhyt lenkki silti. Siellähän se taas oli samalla paikalla, kuin aamullakin. Kurvattiin auton vierelle ja nousin autosta kännyköineni... ja menin kohta takaisin autoon. En nimittäin kehdannutkaan ruveta kuvauspuuhiin, kun tajusin, että autossa istuikin jokusia ihmisiä penkeillä.

No, kotona sitten myöhemmin etsin netistä tuon firman: Velj. Salmela Oy/Wikipedia sekä  kuvia kyseisen firman autoista, niistä vihreäraitaisistakin. Kuvia näkee tästä: Autokuvia/Velj. Salmela Oy/Kuvat Veikko Sarkkinen. Nuo Salmelan autot kuulemma jo vielä linjaliikenteessä toimiessaan saivat vitsejä osakseen vanhanaikaisista autoistaan. Minusta nyt kumminkin oli kiva nähdä sellainen linja-auto, jonkatyylisiä nuoruuteni aikoihin oli. Silloinhan niillä tuli kuljettuakin. Tämä mainittu linja-auto oli vähän "eksynyt vakioreitiltään", sillä siinä luki: "Pikavuoro. Kemi-Rovaniemi".

Mutta kotona vielä innostuin piirtämään jonkunlaista linja-autoa. Linja-autoa en ole ennen kai piirtänytkään. Tästä tuli vähän töpö, kun minulla on paha tapa olla varaamatta tarpeeksi isoa tilaa kuvalle. Autoon katselin isännältä löytyneistä vanhojen linjurien kuvista vähän mallia, että mitä siinä pitäisi olla. "Perustin" sitten Korpilinjat Oy:n ja sillä on tällainen pieni linja-auto vanhaan malliin. Ei taitaisi olla kovin kovin hyvät ajo-ominaisuudet, luulen:)





10 kommenttia:

  1. Vanhoja autoja on aina ihanaa nähdä! Ja vanhat linja-autot ovat tosi symppiksiä, niin kuin nuo Salmelan autotkin <3 Muistaakseni olen joskus 2000-luvulla matkustanut Tornion ja Kemin välillä juuri tuollaisella bussilla. Se oli todellinen nostalgiatrippi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas kiva tieto tuo, että olet matkustanut juuri sellaisella bussilla:) Itse en ole näillä matkustellut, vaan Pori-Pomarkku-Kankanpää -väliä vihreäraitaisillä Artturi Anttilan sekä siniraitaisillä V. Keto-Seppälän autoilla. Siinä voisi olla jollekin bisnesidea, että perustaisi retrolinjan:) Ainakin matkustajat luultavasti tykkäisivät. Tehdään museojunillakin pikku matkoja.

      Poista
  2. Lieksassa liikkuessani, olen nähnyt siinä Nuutisen kaupan luona söpön pikku fiiatin, joka on pienempi kuin mopo auto, meidän naapurissa on samanlainen, n.90v. mies ajelee sillä kauppareissut.Noita linja-autoja pienoismalleja mies on keräillyt omaan huoneeseensa, joskus lapsen lapsemme poika saa ne perinnöksi itselleen.Turussa myös on vanhojen autojen museo, ja niitä harrastajia kokoontuu joskus milloin mihinkin paikkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin täällä tosiaan on se valkoinen pikku-Fiat:) Ja sitten minä olen ihastellut myös erään talon pihassa samanmallista Datsun 100 A -autoa, jollainen minulla oli nuorena. Omani oli sitruunankeltainen. Meilläkin on jonkin verran isännän toimesta keräilty autojen pienoismalleja. Netistä äsken huomasin, että Laviassakin mainittiin olevan linja-automuseo, mutta en ehtinut sen enempää paneutua siihen, että onko voimassaoleva tieto.

      Poista
  3. Söpö on tuo sinun linja-autosi, se Korpilinja taitaisi sopia sinne. Muistan omat nuoruuden linja-autotkin... Someron Linjan kellertävät, Hyvinkääläisen puna-vihreät (en tiedä mikä sen linjan nimi oli, hyvinkääläiseksi sanottiin. Sitten oli Palmusen linja, muistaakseni puna-valkoinen ja tietysti oranssi postiauto. Näitä oli silloin Karkkilassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen varmaan useimmilla ihmisillä oli muistoja omakohtaisista matkoista linja-autoilla. Mutta nyt on varmaan entistä enemmän ihmisiä, jotka ei linja-autolla kulje. Eipä sitä itsekään kovin usen tarvitse, kun oma auto kuitenkin on pakko olla. Mulle tuli vielä tänään mieleen sellainen linja-autofirma kuin Onni Vilkas. Kotkan seudulla ainakin se liikennöi. Senkin väritys oli vaaleaa ja jotain vihreää ja vinttikoiran kuva kyljessä.

      Poista
  4. Tulipa kiva kuva linjurista! Olet taitava piirtäjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Aikomus oli kyllä isompi linjuri piirtää. Mutta tämä on harvaanasuttua aluetta, niin tuo pieni on varmaan ihan riittävän kokoinen:)

      Poista
  5. Vanhat linja-autot ovat mielenkiintoisia. Kun olin peruskoulussa ja silloin piti kulkea linja-autolla peruskoulun yläasteelle ja matkaa oli yli 50km, kainuun liikenteen linja-autossa kuljin kouluun. Kainuun liikenne linja-autot oli sinivalkoisia.
    Olet taitava piirtämään,hieno piirros linja-autosta. Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirre:) Sulla on ollut todelaa pitkä koulumatka! Siinä on eräitäkin tunteja saanut autossa istua. Minun kulkemani matkat oli aikanaan 30 km:n mittaisia eikä minun esim. yläasteelle tarvinnut mennä linja-autolla, se kun oli kävelymatkan päässä. Mutta kauppikseen kuljin linja-autolla. Mukavaa viikonloppua sinulle myös!

      Poista